Miltä näyttää vaikuttavuussijoittamisen tulevaisuus Suomessa?

Kannustavan esikuvan vaikuttavasta liiketoiminnasta tarjoaa kasvuyrityspolullaan jo pidemmälle ehtinyt Naava, joka edistää (työ)hyvinvointia kehittämällä sisäilmaa parantavia viherseiniä. Naava on kerännyt useita miljoonia euroja sijoituksina useiden rahoituskierrosten – myös joukkorahoituksen – kautta. Sijoituksia vaikuttavaan liiketoimintaan tapahtuu näin ollen jo todistetusti!

Tästä kertoo myös Suomen Pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA), Sitran ja Deloitten teettämä tuore tutkimus, jossa selvitettiin vaikuttavuussijoittamisen näkymiä Suomen pääomasijoituskentässä (Tutustu tutkimukseen tästä!). Tutkimuksessa esitetty liiketoiminnan ”kädenjälki” vaikuttavuuden kuvaajana ja synonyyminä asemoi vaikuttavuussijoittamisen jo laajalle levinneen vastuullisen sijoittamisen jatkumoksi.

Liiketoiminnan tuottama positiivinen asiakas- ja muu sidosryhmä-vaikuttavuus eli ”kädenjälki” ja liiketoiminnan ympäristöllinen tai muu vastuukuormitus eli ”jalanjälki” muodostavat luontevan parin. Myös taloudellisesti kädenjäljen positiivinen liikearvo vähennettynä jalanjäljen hinnalla kuvaa liiketoiminnan ”netto-arvojälkeä” tai nettoarvonluontikykyä. Tämän etsimisestä lopulta sijoittamisessa on kyse, ja vaikuttavuussijoittamisen logiikkaa tämä kuvastaa erinomaisesti.

Kuulostaa loogiselta ja kauniilta, mutta onko tällä lähestymistavalla oikeasti tulevaisuutta?

Kansainvälisesti siltä sopisi odottaa, onhan Global Impact Investing Networkin (GIIN) tilastoimien vaikuttavuussijoittamiseen allokoitujen varojen kokonaismäärä kasvanut jatkuvasti. Vuodesta 2015 vuoteen 2016 kasvua kertyi lähes 50 prosenttia ja varojen määrä ylitti globaalisti 100 miljardia euron rajan.

Meillä Suomessakin on jo erinomaisen aktiivinen kasvuyritysten ekosysteemi, joka kasvaa kohisten. Miten on, kasvaako vaikuttavuussijoittaminen samalla, Suomen Pääomasijoitusyhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta?

”Koen jo nykyisten pääomasijoitusrahastojen tekemien sijoitusten piilovaikuttavuuden olevan merkityksellistä. Uskon, että seuraavassa vaiheessa vaikuttavuus ulottuu konkreettisesti myös pääomasijoitusrahastojen strategia- ja profiloitumisvalintoihin ja vaikuttavuudesta kerrotaan julkisesti enemmän. Tästä kehityssuunnasta kertoo myös juuri julkaistun tutkimuksen havainnot. Kysyttäessä, aikovatko pääomasijoittajat huomioida vaikuttavuuden seuraavassa rahastossaan, vastaajista lähes 40 prosenttia piti sitä mahdollisena ja 28 prosenttia vastasi myöntävästi”, Santavirta painottaa.

Yksi edelläkävijä-esimerkki pääomasijoitusyhtiöstä on Nasdaq-listautunut pohjoismainen vaikuttavuus-sijoitusyhtiö Cleantech Invest.

”Aivan viime vuosina kiinnostus sijoitusten ympäristö- ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin on lisääntynyt merkittävästi. Sijoittajat ovat ymmärtäneet, että jos yhtiö ratkaisee suurimpia globaaleja ongelmia, niin myös taloudellinen tuotto on täysin linjassa vaikuttavuuden kanssa. Etenkin yksityissijoittajat ja varainhoitajat etsivät nyt aktiivisesti vaikuttavuussijoituksia. Suuremmat instituutiot taas ovat joukolla ryhtyneet vähentämään altistustaan esimerkiksi hiiliteollisuuteen”, sanoo Timo Linnainmaa, yksi Cleantch Investin perustajista.

Linnainmaan mukaan hyvän esimerkin sijoitusten vaikuttavuudesta tarjoaa Cleantech Investin salkkuyhtiö Nocart. Yhtiö rakentaa aurinkohybridivoimalaitoksia korvaamaan dieselin käyttöä Afrikassa ja Aasiassa:

”Merkittävien päästövähennysten lisäksi ihmiset arki helpottuu suuresti edullisemman ja varmemman sähkön saatavuuden vuoksi. Nocart sai alkuvuonna 200 miljoonan Yhdysvaltain dollarin tilauksen. Tämän projektin odotetaan olevan ensimmäinen monista vastaavista Nocartille, jolla on yli miljardin dollarin arvosta mahdollisia projekteja työstettävänä eli neuvotteluvaiheessa. ”

Näiden kommenttien valossa voi vaikuttavalle liiketoiminnalle ja vaikuttavuussijoittamiselle nähdä hyvinkin kasvupotentiaalia myös Suomessa. Sen eteen me Sitrassa jatkamme tänä syksynä katalyyttistä ekosysteemin kehitystyötä yhteistyössä eri kumppaniemme kanssa. Tavoitteenamme on moninkertaistaa yhteiskunnallista ja/tai ympäristöllistä vaikuttavuutta myyvien ja sitä ostavien toimijoiden määrä – ja samalla mahdollistaa kasvava määrä erilaisia vaikuttavia sijoitusmuotoja.

P.S. Oli ilo nähdä yli satapäinen joukko vaikuttavuusaktiiveja kesän kynnyksellä samassa tilaisuudessa: kuntatoimijoita kertomassa tarpeistaan, vaikuttavuusyrittäjiä esittelemässä ratkaisujaan ja vaikuttavuussijoittajia etsimässä pääomilleen uusia käyttökohteita. Tulosperusteisille hankinnoille, joissa vaikuttavuutta ostetaan vaikkapa bonus- tai sanktiokannustinmallien avulla, nähdään vahvaa potentiaalia myös uusiutuvalla (maa)kuntasektorilla. Suoriteperusteisen hintakilpailuttamisen haasteet on huomattu, ja tavoiteltu vaikuttavuus halutaan selvemmin osaksi kaupallista toimintamallia.

Tampere kaupunkitoimijana ja Lapinjärvi yksittäiskuntana tarjoavat hyviä käytännön esimerkkejä täyden sosiaali- ja terveyskeskuksen allianssimallista yksittäisiin tulosperusteisiin hankintaprojekteihin. Ratkaisujaan esittelevien yrittäjien joukossa oli mm. ikäihmisten, nuorten ja lasten, sekä työikäisten hyvinvoinnin edistämiseen tähtääviä tuotteita ja palveluita koottuna Sitran eri vaikuttavuuskiihdyttämöistä sekä Vertical:n ja Xedu:n kumppanikiihdyttämöistä. Vaikuttavaa bisnestä -tapahtuman (23.5.) esitykset löytyvät täältä.