Arvioitu lukuaika 2 min

Mitä taide ja kulttuuri meille merkitsevät?

Suomalainen taide- ja kulttuuritarjonta on kansainvälisesti katsoen laajaa. Luovuus ja omaperäisyys ovat menestyksemme keskeisiä tekijöitä tulevaisuudessa.

Kuva: Maarit Kytöharju

Kirjoittaja

Jaakko Kuusisto

Kapellimestari, säveltäjä, viulisti

Julkaistu

Pitkä talvi on takana ja useimmilla ihmisillä lienee loman alkaminen melko keskeisenä odotuksen kohteena. Hektisestä työtahdista huolimatta – tai ehkä juuri sen vuoksi – monet meistä ottavat aikaa käydäkseen töiden jälkeen teatterissa, konsertissa, museossa tai jossain muualla, missä taidetta tapahtuu. Suomalainen taide- ja kulttuuritarjonta on laajaa ja runsasta läpi vuoden, ja sitä käytetään: kävijätilastot ovat maamme väkiluvun huomioon ottaen vaikuttavia.

Suomalainen ei loman kynnykselläkään anna kulttuuriharrastuksensa hiipua. Kun useiden suurten kulttuuritalojen ovet sulkeutuvat kesäksi, ponnahtaa tilalle maailmanlaajuisesti kadehdittava kesäfestivaalien ja muiden tapahtumien verkosto. Yksittäinen tapahtuma saattaa houkutella paikalle kymmeniätuhansia, oli kyse sitten rockmusiikista, oopperasta, tangosta, jazzista tai teatterista eri muodoissaan.

Ja vaikka itsekin arvostan lyhyttä kesäämme ja sen tarjoamia lomailumahdollisuuksia hyvinkin korkealle, on minulla ollut jo vuosikausia vakiintunut tapa aloittaa kesäkausi soittamisen merkeissä, Naantalin musiikkijuhlilla. Siellä yhdistyvät erinomaiset puitteet kulttuurinautinnoille ja kesänvietolle, onhan kaupunki kauneimpia rantakaupunkeja, mitä Suomesta löytyy. Naantalin muusikoita ja yleisöä yhdistää omassa mielessäni samanlainen rentoutumisen ja kesän vastaanottamisen ilmapiiri – olemme kuin juuri laitumelle päästettyjä lehmiä. Ihmiset hymyilevät, väliajalla käy vilkas puheensorina, konsertin jälkeen rantaterassit täyttyvät.

Eikä sinne konserttiin tultu vain tapaamaan tuttuja tai näyttäytymään, kuten joskus sanotaan. Esiintyjä aistii yleisön läsnäolon yllättävän tarkasti, ainakin kahdella tapaa. Ensimmäinen on vaikeasti määriteltävä ”tunnelma” – se hiljaisuus joka saliin laskeutuu juuri ennen kuin ensimmänen sävel soi, ja joka parhaimmillaan jatkuu läpi koko esityksen. Jälkimmäinen on konkreettisempi, eli suosionosoitukset esityksen jälkeen. Jos on todella kuunneltu ja otettu vastaan, ja esitys on ollut onnistunut, aistii senkin. Se ei välttämättä näyttäydy ulkokohtaisesti bravo-huutoina, vaan kollektiivisena tunteena, että on koettu jotain yhdessä. Näyttämön ja katsomon raja hälvenee, yleisö kiittää esiintyjiä ja me esiintyjät kiitämme yleisöä. Hyvässä konsertissa kaikki saavat jotain, ja siksi minäkin haluan aloittaa kesälomani tekemällä tätä työtä.

Yhteiskunnallisesti katsoen taiteen ja kulttuurin vaikutukset ovat vielä paljon laajempia kuin yksittäisiä kokemuksia. Julkisessa keskustelussa korostuu kiinnostus taloudellisiin ja numeerisesti mitattaviin vaikutuksiin. Vaikutuksia ja mahdollisuuksia syntyy kuitenkin myös toisella tapaa arvokkailla alueilla. Tasapainoisen keskustelun pohjaksi olisikin kiinnostavaa nostaa esiin kokemuksia ja esimerkkejä ainakin hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta, sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta, oppimisen ja kehityksen näkökulmasta, sekä kulttuuriperintömme jakamisen näkökulmasta.

Avaan tällä kirjoituksella syksyyn asti jatkuvan blogisarjan, josta Sitra tänään uutisoi. Sarjan tavoitteena on herättää keskustelua taiteen ja kulttuurin merkityksestä Suomelle maailmassa, jossa luovuus on yksi merkittävin kansakuntien menestyksen avain. Esimerkkien, kokemusten ja keskustelun kautta voimme toivottavasti entistä paremmin ymmärtää taiteen ja kulttuurin sekä niiden rahoituksen vaikutusvoimaa.

Hanke

KulttuuriVOS-uudistus

Sitra fasilitoi keskustelua kulttuurin valtionosuusjärjestelmän (VOS) uudistuksesta vuosina 2016-2017. Uudistus koski ministeriön myöntämää rahoitusta museoiden, teattereiden ja orkestereiden toimintaan.

Kirjoittaja

Jaakko Kuusisto

Kapellimestari, säveltäjä, viulisti

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?