Siirry suoraan sisältöön

SItra. Photo: Miikka Pirinen

Julkaistu 30.09.2019

Mitä tiedämme elinikäisen oppimisen toteutumisesta ja mistä tarvitsemme lisätietoa?

Sitran (2019) teettämässä Tulevaisuusbarometrissa 79 % vastaajista piti mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen tärkeänä. Tietoa elinikäisestä oppimisesta käytännössä ja arjen kokemusten tasolla tarvitaan kuitenkin lisää.
Kirjoittaja
Projektikoordinaattori, Sitra

Usein oppimista tarkastellaan tietyn kontekstin, kuten henkilöstökoulutuksen näkökulmasta. Tietoa elinikäisestä oppimisesta on kerätty etenkin työelämässä olevien osaamisen kehittämisestä sekä lasten ja nuorten oppimisesta.

Suomalaisesta aikuiskoulutuksesta on paljon hyvää dataa

Suomessa tehtyjen kyselytutkimusten ja barometrien perusteella tiedetään paljon siitä, miten etenkin työuran aikainen ja työnantajan kustantama osaamisen kehittäminen on toteutunut viime vuosina. Eniten aikuiskoulutukseen osallistuvat valtiolla, toiseksi eniten kunnilla ja vähiten yksityisellä sektorilla työskentelevät palkansaajat (Tilastokeskus, 2018). Koulutukseen osallistuminen ja koulutuksen tarjoaminen on yleisempää isoilla kuin pienillä työpaikoilla (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2019; Tilastokeskus, 2018). Pienistä ja keskisuurista yrityksistäkin yli puolet on kouluttanut henkilöstöään (Suomen yrittäjät ym., 2019).

Jatkuvassa työsuhteessa olevat osallistuvat enemmän koulutuksiin kuin määräaikaiset työntekijät (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2019; Tilastokeskus, 2018). Jo valmiiksi hyvässä työmarkkina-asemassa olevat hyödyntävät aikuiskoulutukseen käytettävissä olevia tukia enemmän kuin heikommassa asemassa olevat, joten aikuiskoulutukseen osallistumista voidaan pitää kasautuneena ilmiönä (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2019; Tilastokeskus, 2018). Aikuiskoulutukseen käytetty aika on kuitenkin kokonaisuudessaan vähentynyt kaikilla sektoreilla viime vuosina (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2019).

Aikuiskoulutukseen osallistutaan usein ammatillisista syistä, ja suurin osa aikuiskoulutuksesta onkin työnantajan tukemaa koulutusta (Tilastokeskus, 2018). Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin ennakkotietojen (2019) mukaan työnantajan tarjoamassa koulutuksessa opiskellaan omaan ammattiin ja alaan liittyviä taitoja, sosiaalisia taitoja sekä työterveyteen ja –turvallisuuteen liittyviä asioita. Vuonna 2018 noin neljännes Työolobarometriin vastanneista palkansaajista opiskeli kokeneemman työntekijän, mentorin tai opettajan ohjaamana ja noin puolet opiskeli työssä itsenäisesti ilman ohjausta tai osallistui verkko-opintoihin. Liiketalous- ja oikeustieteet, palvelu- ja turvallisuusala sekä terveys ja sosiaaliala olivat suosituimpia aikuiskoulutuksessa opiskeltuja sisältöjä. Naiset opiskelivat yleissivistys- tai harrastustavoitteisesti selvästi miehiä enemmän.

Tietoa kerätään myös lasten ja nuorten oppimisesta

Suomalaisnuorten osaaminen on yhä OECD-maiden huipputasoa, mutta oppimistulokset ovat edelleen laskeneet ja tasa-arvokehitys on heikentynyt: esimerkiksi tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat täällä OECD-maiden suurimpia.  Lisäksi Suomessa vanhempien koulutuksen ja ammatin sekä kodin varallisuuden vaikutus lasten oppimiseen on voimistunut, kun se muissa kehittyneissä maissa on pysynyt ennallaan. (OECD, 2016). Korkeakoulutettujen lapset kokevat oppineensa koulussa merkittävästi muita enemmän niin yleissivistystä, kielitaitoa, ympäristötietoisuutta, kriittistä ajattelua kuin ongelmanratkaisukykyäkin. Vanhempien koulutustason mukaiset erot ovat yhtä suuria myös koulujen ulkopuolella tapahtuvassa oppimisessa, kuten harrastuksissa. Oppiminen siis kasautuu sekä koulussa että koulujen ulkopuolella korkeasti koulutettujen lapsille. (Pekkarinen & Myllyniemi, 2017).

Suomessa yli 15 prosenttia nuorista jää pysyvästi ilman toisen asteen tutkintoa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2018). Pekkarisen ja Myllyniemen (2017) toimittaman Nuorisobarometrin mukaan ne nuoret, jotka kokevat kuuluvansa kouluyhteisöön ja pitävät koulunkäyntiä mukavana, ovat myöhemmin pärjänneet opinnoissaan hyvin, kun taas koulukiusaajilla ja -kiusatuilla on suurempi riski jäädä ilman korkeaa koulutusta. Myönteiset peruskouluajat suojaavat myös tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytykseltä. Joka neljäs tytöistä ja pojista uskoo vaihtavansa alaa työuransa aikana monta kertaa, ja yleisin syy koulutuksen keskeytykseen on nuorten kokemus väärän alan valinnasta.

Tytöt kokevat oppivansa koulussa hieman enemmän kuin pojat verrattuna muihin oppimisympäristöihin. Eniten koulussa opitaan oppimaan oppimisen taitoja ja vähiten nuoret kokivat oppineensa koulussa yhteiskunnallista vaikuttamista, lähiympäristöön vaikuttamista, kansainvälisyyttä sekä luovuutta. Tytöillä oppimisessa korostuu palautteen saaminen, kun taas pojilla omaehtoisuus. Omatoiminen opiskelu on suositumpaa nuorten keskuudessa kuin järjestetyt opinnot, ja nuoret pitävät tietokoneella tapahtuvasta opiskelusta. (Pekkarinen & Myllyniemi, 2017).

Tutkimustietoa elinikäisen oppimisen kokemuksista ja toteutumisesta voidaan täydentää

Ihmisen elinkaaren aikana oppimisympäristöt ovat moninaisia ja elinikäisen oppimisen paikkana voivat toimia niin oppilaitokset, työpaikat, harrastukset kuin verkkokin. Tutkimustietoa elinikäisen oppimisen konteksteista löytyy paljon, mutta tietoa ihmisten kokemuksista elinikäisestä oppimisesta voidaan täydentää. Näyttäisi siltä, että laajamittaisia kyselytutkimuksia koko elinkaaren aikana tapahtuvasta elinikäisestä oppimisesta ja siihen liittyvistä kokemuksista ei ole Suomessa toteutettu.  Syksyn aikana Osaamisen aika -avainalueella kerätään kyselytutkimuksen avulla tietoa elinikäisen oppimisen toteutumisesta. Suomalaisilta kysytään muun muassa, miten elinikäinen oppiminen toteutuu heidän elämässään, mitkä asiat mahdollistavat tai haittaavat elinikäistä oppimista, mikä on elinikäisen oppimisen merkitys ja millaisia ovat elinikäisen oppimisen hyvät käytännöt.

Blogin kirjoittamisessa käytetyt lähteet

OECD. (2016). Education at a Glance 2016. OECD Indicators.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2018.) Työn murros ja elinikäinen oppiminen – Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:8.
Pekkarinen, E. & Myllyniemi, S. (2017.) Opin polut ja pientareet – Nuorisobarometri 2017.
Sitra. (2019.) Tulevaisuusbarometri 2019 – Millaisena suomalaiset näkevät tulevaisuuden? Sitran selvityksiä 147.
Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj & Työ- ja elinkeinoministeriö. (2019). Pk-yritysbarometri – Kevät 2019.
Tilastokeskus. (2018). Aikuiskoulutukseen osallistuminen 2017.
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2019). Työolobarometri 2018 – ennakkotiedot. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:15.

Ota yhteyttä:Pinja Ryky ja Milma Arola

 

Mistä on kyse?