Julkaistu 13.03.2018

Muoviteollisuuden tulevaisuus turbulenssissa

Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä avaa teollisuuden näkemyksiä muovin tulevaisuudesta.
Kirjoittaja
Muoviteollisuus ry
Vesa Kärhä on Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja. Hän on työskennellyt koko ammatillisen uransa 1980-luvun lopulta lähtien muovien kierrätyksen ja ympäristöasioiden parissa.

Tämän vuoden alussa oloni tuntui ammatillisesti hieman biohajonneelta. Suomessa velloi omituisen vahva muovien vastaisuus. Toisaalta alalla meni hyvin eikä tulevakaan mitenkään äärihuonolta vaikuttanut.

Tiesin, että suomalainen muovi- ja muovituoteteollisuus oli monen nollavuoden jälkeen vihdoin kasvanut ja voimistunut taloudellisesti lähes yhdeksän prosentin liikevaihtonousuun. Tämä on todella kova koko alan keskiarvo yli 530 yrityksen yhteenlasketuista luvuista. Odotukset ovat edelleen myönteiset. Tilauskantaa tulee koko ajan sisään. Uutta väkeä palkataan satamäärin ja sikälikin ollaan ihan ”all systems go” -tilassa.

Euroopan komission 16.1.2018 julkaisema Muovistrategiakin lupasi odottamaani enemmän tukea muovien kierrätettävyyden, uudelleen käytettävien ja juurikin Suomessa tehtyjen kiertotalousinnovaatioiden edistämiseksi. Mutta jostain syystä julkisuus täällä täyttyikin alkuvuodesta ihan suunnattomasta negatiivisuudesta muoveja vastaan. Kun tein työmatkoja muun muassa Baltiaan, siellä keskusteltiin täysin muista teollisuuden teemoista.

No, helmikuun lopulla keskustelu julkisuudessa Suomessakin tasoittui ja tasapainottui. Teollisuuden tilanne jatkui häiriöttömän hyvänä. Oli taas intoa ja voimia katsoa pidemmällekin muoviteollisuuden tulevaisuuteen läpi kuohunnan. Miten suuri kiertotalousmurros muokkaa maailman muoviteollisuutta, joka tänä päivänä on tilavuudessa mitattuna eniten materiaaleja tuottava teollisuushaara?

Varmasti edessä on suuri teollinen uudelleen ajattelu. Jo nyt isot muovien tuottajat, kuten Borealis ja Ineos, ovat ostaneet muovien kierrättäjiä, joko kokonaan tai osittain Euroopassa. Näillä investoinneilla tai ylipäätään pelkällä niin sanotulla mekaanisella kierrätyksellä ei vielä koko EU:n kiertotaloutta toteuteta, mutta alkuun voidaan päästä. Muovistrategiassa kuvataan 8,6-16,6 miljardin euron kokonaisinvestointitarve EU:n tulevien muovitavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvinkin voidaan tuossa haarukassa olla.

Kiina on sulkenut vuoden 2018 alusta rajansa melkein kaikelta EU:n jätemuovilta ja -paperilta, joten tarve uusiksi jätteenjalostuslinjoiksi täällä arvioidaan olevan vähintään 8 ihka uutta isoa lajittelu- ja prosessilinjaa joka vuosi vähintään seuraavat 8-10 vuotta. Sitten niissä käsitelty jätemuovi pitäisi vielä saada hyväksytyksi erinäisiin tuotteisiin, joissa on tiukat EU-normitukset. Haastetta kyllä riittää. Niin kuin riittää vesistöjen tilan parantamisessa, kehitysmaiden jätehuollossa ja paljossa muussakin.

Fossiilisen raaka-ainepohjan vaihdos uusiutuvaan on toinen jo menossa oleva alamme muutoksen pohjavirta. Todennäköisin reitti tulee olemaan se, että osa polymeroinnin syöttöaineista korvataan biomassasta ja ehkä myös muovijätteistä saatavilla hiilivedyillä. Ensin osittain ja osuutta saatavuuden tahdissa kasvattaen. Täten tuotteena saatavat muovit vastaavat ominaisuuksiltaan täysin nykyisiä, hyvin suorituskykyisiä ja pitkälle kehitettyjä muoveja. On siellä useita muitakin bio-osuutta muoviin lisääviä linjoja, mutta tuskin yhtä isossa mittakaavassa toteutettavia.

Kovin monet muutkin mahtavat voimat muokkaavat muovia ja sen jalostajia. Tuotteiden valmistus- ja markkinakanavat tulevat olemaan digitalisaation myötä aivan uudenlaisia seuraavina vuosikymmeninä. Voimat kasvattavat, ja ne voivat kutistaa. Kokonaisvaikutuksesta syntyy se uusi muovi ja uusi muoto.

Toivon kovasti kaikille tässä työssä asiallista ja rakentavaa tekemisen henkeä!

Blogi on osa #materiaalista-juttusarjaamme, jossa eri materiaalien huippuasiantuntijat pureutuvat materiaalien kiertotalouteen. Lue muut jo julkaistut jutut täältä.

Mistä on kyse?