Siirry suoraan sisältöön

lenkkeilijä

Julkaistu 17.02.2016

Näkymätöntä ihmistä on vaikea auttaa

Ilman tietojohtamista sote-järjestelmää taas on mahdotonta aidosti uudistaa hallinnon lisäksi myös palvelujen ja toimintamallien tasolla.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Jukka Vahti
Johtava asiantuntija, Viestintä, Sitra
Jukka Vahti vastaa uudistumiskyky-teemaan liittyvien Sitran hankkeiden viestinnästä.

Kyse voi olla elämästä ja kuolemasta. Jos olet tutun lääkärin vastaanotolla harmittoman kurkkukivun vuoksi ja satut juuri tapaamisen aikana saamaan sydänkohtauksen, apu on lähellä ja selviät todennäköisesti hengissä.

Jos kohtaus taas iskee yksinäisellä vaelluksella Lapin erämaassa kännykkäverkkojen ulottumattomissa, tilanne on olennaisesti huonompi. Apua ja tukea on helpompi saada ja antaa, kun tiedetään, että sitä tarvitaan. Tämä on saman luokan itsestäänselvyys kuin se, että säkkipimeässä autoillessa voi olla hankalaa pysyä tiellä.

Suomen sosiaali- ja terveyspalveluita ohjataan tällä hetkellä – jos ei ihan pimeässä – niin ainakin hämärässä. Kaikki sote-asiantuntijat lienevät yhtä mieltä siitä, että kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa sirpaleisen nykyjärjestelmän toiminnasta tai siitä, miten asiakkaat ja raha järjestelmän sisällä oikeasti liikkuvat.

Järjestelmän hämäryyden toteamiseksi ei tarvitse tyytyä pelkkiin mielipiteisiin, sillä asiasta on myös runsaasti tutkittua tietoa. Sitran vastikään teettämät tutkimukset ovat muun muassa osoittaneet sydänpotilaiden hoitopolkujen hajanaisuuden, lonkkaleikkauspotilaiden hoidon rahoittajatahon vaihtumisen kymmeniä ja jopa satoja kertoja hoitoprosessin aikana sekä sen, että osa eniten palveluja tarvitsevista ja käyttävistä asiakasryhmistä jää nykyjärjestelmässä kokonaan tunnistamatta.

Yhteenvetona näistä havainnoista voimme todeta, että tietämättömyytemme järjestelmän toiminnasta a) huonontaa palvelujen vaikuttavuutta b) aihettaa tarpeettomia kustannuksia c) tekee soten johtamisen mahdottomaksi d) asettaa ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan asuinpaikan ja varallisuuden mukaan.

Miten saamme järjestelmän osat pelaamaan samaan maaliin?     

Sosiaali- ja terveyspalveluissa paras mahdollinen järjestelmä nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin olisi sellainen, joka tarpeen mukaan tukee ja kannustaa ihmisen aktiivista elämää, ennaltaehkäisee ongelmia ja hädän tullen tarjoaa viipymättä tehokasta apua. Tällainen hätä voi olla vaikka sairastuminen tai työttömäksi jääminen.

Kuten todettua, nykyjärjestelmämme ei tällä hetkellä yllä näihin tavoitteisiin. Tutkimusesimerkit kertovat siitä, että yksittäiset hyvin toimivat järjestelmän osat eivät riitä. Niiden lisäksi tarvitsemme eri asiakasryhmien tarpeiden pohjalta suunniteltuja palvelukokonaisuuksia, entistä ehjempiä hoitopolkuja ja ennen kaikkea nykyistä paremman kokonaiskuvan, eli tietoa sekä järjestelmän toiminnasta että yksittäisen asiakkaan terveydestä ja hyvinvoinnista.

Nykyinen sirpaleinen järjestelmä kannustaa eri toimijoita liian usein siirtämään vastuun asiakkaan hoidosta ja hoidon maksamisesta jonkun muun kontolle (osaoptimointi) tai tuottamaan paljon hoitotapahtumia vaikuttavuuden sijaan.

Miten siis saada järjestelmän osat pelaamaan samaan maaliin, eli työskentelemään yhdessä asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi?

Sitra ja sosiaali- ja terveysministeriö kokeilevat parhaillaan niin sanottuja palvelupaketteja yli 50 kunnan alueella tehtävissä pilottihankkeissa. Palvelupaketit ovat ensivaiheessa ennen kaikkea raportoinnin väline, jonka avulla voimme saada huomattavasti nykyistä paremman käsityksen palvelujen hinnasta ja niiden laadusta. Myöhemmin palvelupaketit voivat olla myös palveluista sopimisen väline palvelujen järjestäjän ja tuottajan välillä. Palvelupakettien ansiosta myös erilaisten asiakasryhmien tunnistaminen helpottuu huomattavasti nykyisestä.

Tarvitsemme lisää tietoa, sillä ilman sitä järjestelmää ei voi ohjata tietoon perustuvilla päätöksillä. Ilman tietojohtamista sote-järjestelmää taas on mahdotonta aidosti uudistaa hallinnon lisäksi myös palvelujen ja toimintamallien tasolla.

Pilottihankkeet jatkuvat huhtikuuhun asti ja niiden tulokset ovat selvillä alkusyksyyn mennessä. Tässä blogisarjassa tutustutaan pilottihankkeisiin ja palvelupaketteihin eri näkökulmista.

Nykyistä läpinäkyvämpi järjestelmä olisi sekä suomalaisten että kansantalouden etu. Näkymätöntä kun on vaikea auttaa – tai kehittää paremmaksi.

Kirjoitus on osa Huomisen sote -blogisarjaa, jossa tutustutaan palvelupakettien pilottihankkeisiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote), Pohjois-Karjalan alueella (Siun Sote), Pohjois-Savon alueella (Kuopio, PSSHP, Kysteri, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä), Varsinais-Suomessa, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä, Tampereella, Porvoossa ja Turussa. Lisätietoa palvelupakettien pilottihankkeista löydät täältä.

Mistä on kyse?