kuvaaja: Ronan Browne

Julkaistu 12.03.2015

Uudet tutkimukset: Yhteen sote-rahoituskanavaan siirtyminen tärkeintä paljon palveluja käyttävien kannalta

Suomalaisten ikääntyessä ikäihmisten tulevaisuuden palveluiden tulee olla sote-uudistuksen keskiössä.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Jukka Vahti vastaa uudistumiskyky-teemaan liittyvien Sitran hankkeiden viestinnästä.

Vain kymmenen prosenttia väestöstä kerryttää valtaosan yhteiskunnan maksamista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista, joten tämän väestönosan palveluiden parempi koordinaatio ja ongelmien ennaltaehkäisy on sote-järjestelmän uudistamisessa kriittisen tärkeää. Nykyinen, monikanavainen rahoitusjärjestelmä tekee tästä kuitenkin hyvin haastavaa. Samalla järjestelmän monikanavaisuus tekee palvelujen kustannusten arvioimisen ja keskinäisen vertailun lähes mahdottomaksi.

Esimerkiksi 13 prosenttia eniten palveluita tarvitsevista jää kokonaan tunnistamatta ellei eri rahoituskanavien tietoja pystytä yhdistämään. Tutkimus myös osoittaa, että eniten palvelua tarvitsevasta 10 prosentista kolmannes on ikäihmisiä. Ottaen huomioon ikäihmisten määrän kasvun, ikäihmisten tulevaisuuden palveluiden tulee olla tarkastelun keskiössä.

Nämä ovat pääjohtopäätöksiä Sitran, Kelan, Oulun kaupungin ja Nordic Healthcare Groupin yhteistyössä tuottamasta, ainutlaatuisesta rahoituskanavat ylittävästä palvelukäytön tutkimuksesta, jossa on kuvattu noin 200 000 Oululaisen käyttämät sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukokonaisuudet sekä valitut etuudet rahoittajasta riippumatta. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti olleet eniten palveluita tarvitsevat asiakkaat, joiden hoidosta muodostuvat suurimmat kustannukset. Asiakkaita tarkasteltiin sekä palveluiden käytön kustannusten että etuuksien ja palveluiden käytön kustannusten summan näkökulmasta.

”Kymmenen prosenttia sote-asiakkaista käyttää noin 74 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tutkimustulokset osoittavat, että rahoitusjärjestelmän monikanavaisuus näyttäytyy haasteena nimenomaan tälle ryhmälle. Asiakkaiden hoitoketjujen kannalta yksikanavainen rahoitus mahdollistaisi sekä huomattavasti paremman koordinaation että kustannusten läpinäkyvyyden. Kokonaiskustannusten kasvua on mahdotonta hillitä tai toimintoja kehittää mikäli meillä ei ole näkyvyyttä eri rahoituskanaviin”, Sitran johtava asiantuntija Eveliina Huurre sanoo.

Eniten palveluita käyttävien asiakasryhmien tarpeiden näkökulmasta tärkeimpiä olisivat Kelan lääkekorvausten, kuntoutuksen, matkojen ja vammaistukien yhdistäminen yhdeksi rahoituskanavaksi. Paljon palveluja käyttävät voisivat myös vastedes saada paremmin juuri heidän tarpeisiinsa räätälöityjä, tiiviimmin toisiinsa integroituja sosiaali- ja terveyspalveluita.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn mukaan tutkimustulokset osoittavat, että suuri enemmistö suomalaisista käyttää suhteellisen vähän terveydenhuollon peruspalveluja ja käyttää siis myös hyvin vähän tähän suunnattuja julkisia varoja. Räty on monikanavarahoitusta tutkivan, sosiaali- ja terveysministeriön alaisen virtuaalikokeilujen verkoston puheenjohtaja. 

”90 prosenttia väestöstä käyttää sote-palveluja satunnaisesti tai vähän. Heidän kohdallaan terveyskeskukseen pääsyn ja valinnanvapauden reilukaan parantaminen ei nostaisi kokonaiskustannuksia merkittävästi. Asiakkaan palvelusta toiseen pallottelu sekä suuret kustannukset syntyvät nimenomaan useiden eri palvelujen yhteen sovittamisen ja koordinaation heikkoudesta”, Räty sanoo.

Sitran yhdessä Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksen, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kelan kanssa Kainuussa ja Keski-Suomessa toteuttama sote-rahoitustutkimus puolestaan nostaa esiin useita monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmakohtia.

Tuloksista ilmenee, että hoitotoiminnan edetessä rahoittajataho vaihtuu usein ja rahoittajatahon vaihtuessa näkyvyys muiden rahoittajatahojen kustannuksiin sekä kokonaiskustannuksiin katoaa. Analyysien perusteella, potilasryhmästä riippuen, maksajataho (asiakas, kunta, Kela, vakuutusyhtiö) vaihtui keskimäärin 22–43 kertaa tarkastelujakson aikana (2012–2013). Suurimman osan kustannuksista maksoi kaikissa potilasryhmissä kunta.

Kainuun ja Keski-Suomen tutkimustulosten perusteella alueelliset erot palvelujen kustannuksissa ovat merkittäviä: Lonkkaleikkauksen kokonaiskustannukset tarkastelujaksolla olivat Kainuun alueella noin 20 000 euroa/hlö ja Keski-Suomen alueella noin 4000 euroa korkeammat. Työssä poissaolon kustannukseksi työnantajalle on arvioitu noin 300 euroa vuorokaudessa. Keski-Suomessa keskimääräinen työstäpoissaolojakso oli 183 päivää ja Kainuussa puolestaan 150 päivää.

Näin ollen Keski-Suomen ja Kainuun alueella työssäpoissaolon kustannus potilasta kohden on Kainuussa noin 44 500 euroa ja Keski-Suomessa noin 56 000 euroa. Tämä merkitsisi sitä, että koko Suomessa työikäisten ja työssä olevien tekonivelpotilaiden työstä poissaolon kustannukset olivat Kainuun datan pohjalta liki 86 miljoonaa euroa ja Keski-Suomen datan pohjalta liki 120 miljoonaa euroa vuodessa.

Tutkimuksessa löytyi toiminnan näkökulmasta myös eroja alueiden välillä. Keski-Suomessa toiminta oli enemmän lääkärivetoista, Kainuussa puolestaan hoitohenkilökunnalla oli suurempi rooli. Alueelliset erot olivat samanlaisia kaikkien tarkastelussa mukana olleiden potilasryhmien osalta. Rahoituksen selkiyttämisellä ja läpinäkyvyyden lisäämisellä pystyttäisiin tarjoamaan tietoa todellisista kokonaiskustannuksista ja tämän tiedon valossa olisi mahdollista toteuttaa aidosti kustannustehokkaita hoitoprosessiuudistuksia.

Valtakunnallisen sote-uudistuksen etenemisen varmistamiseksi Sitra ehdottaa, että seuraava hallitus alkaa heti vaalikauden aluksi valmistella palvelupaketteihin perustuvan rahoitusmallin käyttöönottoa. Sitran sote-rahoitusmallissa palveluiden tuottajista ja palvelujen hinnoista sovitaan palvelupaketeilla, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut integroidaan nykyistä tiiviimmin toisiinsa ja samalla palvelut voidaan jakaa asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelupaketit tekevät järjestelmästä nykyistä huomattavasti läpinäkyvämmän ja vertailtavamman. Sitran mallissa rahaliikennettä hoitaa yksi operaattori, Kela, joka myös tuottaisi myös uutta tietoa järjestelmän toiminnasta ja kustannuksista.

”Tänään julkistetut tutkimustuloksetkin osoittavat, että tutkittua tietoa todella tarvitaan. Vastedes suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansantalouden kannalta ratkaisevan tärkeiden sote-päätösten pitää perustua kokonaisvaltaiseen vaikuttavuusanalyysiin”, johtaja Antti Kivelä Sitrasta sanoo.

Lisätietoja:

Vesa Komssi
, konsultointipalveluiden johtaja, Nordic Healthcare Group, puh. +358503317978 (Oulun tutkimuksen osalta)
Toni Ruohonen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, puh. +358 40 5251044 (Kainuun ja Keski-Suomen tutkimustulokset)

Asko Rytkönen, kehittämispäällikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, puh. +358 14 269 1675

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki: Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

 

Monikanavarahoituksen kohdentuminen Kainuussa ja Keski-Suomessa

Ota yhteyttä
Johtava asiantuntija, Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus, Sitra

+358 (294) 618 298

lea.konttinen@sitra.fi

Projektijohtaja, Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus, Sitra

eveliina.huurre@sitra.fi

Mistä on kyse?