Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 22.07.2019

Neljä kysymystä, jotka palauttavat ilon oppimiseen

Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Anu Paajanen
Projektikoordinaattori, Sitra
Anu Paajanen työskentelee Osaamisen aika -avainalueella osallistavien prosessien suunnittelun ja fasilitoinnin parissa. Anulle on tärkeää, että tulevaisuuden tekeminen yhdessä on aidosti erilaiset näkökulmat huomioon ottavaa ja kaikille osapuolille antoisaa.

Pitääkö koko ajan uudistua? Eikö vähän aikaa voisi huilata ja riittää sellaisena kuin on?

Järkisyitä jatkuvalle oppimiselle ei tarvitse kauan etsiskellä. Kun teknologian kehitys heittää ammattirakenteet uusiksi, ainoa tapa pysyä kelkassa on opetella uutta. Tieto siitä, mikä on järkevää, ei kuitenkaan ole automaattinen motivaation tae, vaan voi myös tuntua ahdistavalta taakalta.

Jos elinikäinen oppiminen herättää mielikuvia elinkautisesta kouluoppimisesta ja tuntuu ajatuksena yhtä elämäniloa ruokkivalta kuin hampaiden lankaus, on korkea aika unohtaa hetkeksi järkisyyt ja työmarkkinoiden muutosennusteet.

Kysyimme Onni oppia, ilo osata -tapahtumassa kirjaston kävijöiltä neljä kysymystä elinikäisestä oppimisesta, ja ihmisten vastaukset maalasivat oppimisesta kuvan, joka on kaikkea muuta kuin puuduttavaa puhdetta. 

Mitkä ovat olleet oppimisen kannalta erityisen rikkaita aikoja elämässäsi?

Opinnot olivat olleet monelle tärkeää uudistumisen aikaa, mutta parhaat oppimisen paikat saattoivat löytyä myös järjestetyn koulutuksen ulkopuolelta. Kävijöiden vastauksissa korostuivat erityisesti uudet elämänvaiheet: uudet työtehtävät, muutto vieraalle paikkakunnalle, lasten- ja lastenlasten saaminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen. Rikas oppimispolku ei vaadi lukittautumista luokkahuoneeseen, vaan se voi myös näyttää elämältä, johon mahtuu paljon erilaisia kokemuksia ja uusia alkuja.

Mikä on arvokkainta, mitä olet oppinut?

Vaikka työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat ja osa tiedoista ja taidoista vanhenee, meillä kaikilla on osaamista, joka ei koskaan menetä arvoaan. Kysyminen ja kuunteleminen, toisten kunnioittaminen, itseensä luottaminen, lukeminen, rohkeus, viheltäminen… Tämän kysymyksen vastauksista huokui elämänviisaus ja -ilo. Parhaimmillaan oppiminen auttaa meitä elämään merkityksellistä elämää muuttuvassa maailmassa. 

Mitä haluaisit vielä olla?

Yhä harvempi meistä on “isona” vain yhtä asiaa. Niin kauan kuin meissä henki pihisee, voimme kasvaa ihmisinä, hypätä uusiin saappaisiin, löytää itsestämme piileviä kykyjä ja toteuttaa unelmiamme. Siksi Mitä sinä haluaisit olla? on yhtä relevantti kysymys 70-vuotiaalle kuin 7-vuotiaallekin. Olipa vastaus sitten esimies, kirjailija, viisas ukki, sairaanhoitaja tai hyvä ystävä, kävijät löysivät tulevaisuudestaan monta hyvää syytä jatkaa oppimista.

Mitä ovat vahvuutesi?

Tähän kuumottavaan kysymykseen vastaamista helpottaa sen tarkasteleminen eri kanteilta: Mistä tiedät paljon? Mistä käytännön taidoista olet ylpeä? Mitä rakastat tehdä? Kirjaston kävijät paljastuivat mm. tanssijoiksi, metsänhoitajiksi, matemaatikoiksi, ranskankielen osaajiksi, piirtäjiksi, ruuanlaittajiksi, mestariorganisoijiksi ja satojen muiden vahvuuksien haltijoiksi. Jos koskaan tuntuu siltä, että sinun pitäisi olla hyvä kaikessa, muista, että meitä on monta ja yhdessä mahdollisuutemme ovat rajattomia. Voimme seurata rohkeasti uteliaisuuttamme ja keskittyä omiin vahvuuksiimme. Se riittää. 

Mistä on kyse?