Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Saana Säilynoja

Julkaistu 28.09.2016

Oman työtulevaisuuden pohdinta ei saisi olla opintojen ulkopuolista toimintaa

Töiden saaminen tässä työmarkkinatilanteessa ei ole helppoa. Siksi oman tulevaisuuden pohdinta ei saisi olla opintojen ulkopuolista toimintaa.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Milma Arola
Johtava asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra
Milma Arola on työelämän uudistumisen, organisaatioiden kehittämisen ja yhdessä oppimisen asiantuntija. Milma työskentelee Osaamisen aika -avainalueella, jossa rakennetaan elinikäisen oppimisen Suomea.

Aktorit Heidi Honkamaa ja Saara Muukkonen kirjoittivat Helsingin Sanomissa 26.9. mentoroinnin hyödyistä ja toivat osuvasti esiin, ettei itsensä ja omien vahvuuksien tuntemisen tärkeyttä työelämätaitona pidä aliarvioida. Tässä Honkamaa ja Muukkonen osuvat työelämätaitojen ytimeen: itsetuntemus, omien kiinnostuksen kohteiden löytäminen, oman osaamisen tunnistaminen sekä sanoittaminen ja usko omiin kykyihin ovat edellytyksiä muuttuvassa työelämässä suunnistamiseen. Järjestimme keväällä 2016 avoimen ideakuulutuksen, jossa joukkoistamalla etsimme uusia ideoita ja esimerkkejä jo olemassa olevista malleista, joilla edistetään korkeasti koulutettujen työelämävalmiuksia ja työllistymistä. Saamastamme 90 ideasta moni koski juuri itsetuntemuksen ja oman tien löytämisen tukemista ja liittyivät mentorointiin, coachaukseen, uraohjaukseen tai muuhun sparraukseen. Ideoiden jättäjien yhteinen viesti oli, että nuoret tarvitsevat jo opintojensa aikana – valmistumisvaiheesta puhumattakaan – kanssakulkijan tai tukijan, jonka kanssa pohtia omaa työtulevaisuuttaan ja seuraavia askeleita. Kuten Honkamaa ja Muukkanenkin toteavat, opiskelijat tarvitsevat vahvistusta ja itseluottamusta työelämään siirtymiseen. Töiden saaminen tässä työmarkkinatilanteessa ei ole helppoa. Siksi oman tulevaisuuden pohdinta ei saisi olla opintojen ulkopuolista toimintaa ja jokaisen tulisi jo opintojensa aikana saada ohjausta ja tukea oman opinpolkunsa ja työntulevaisuutensa pohdintaan. Tämä ei ole yksin korkeakoulujen tehtävä, vaan kaikkien työelämässä olevien apua tarvitaan. Työmarkkinatilannetta emme pysty sparraillen muuttamaan, mutta halutessamme pystymme tukemaan jokaista oman työntulevaisuutensa rakentamisessa. Uskon, että erilaisten työelämän taitekohtien lisääntyessä ja urapolkujen muuttuessa, sparrailu, uraohjaus, mentorointi, frentorointi ja coachaus ovat palveluita, joista yhä useampi hyötyisi – eivät vain korkeakouluopiskelijat. Nyt tulisi huolehtia siitä, että tällainen apu olisi kaikkien saatavilla. Tutustu kevään 2016 ideakuulutuksen parhaimmistoon tästä.

Mistä on kyse?