Siirry suoraan sisältöön

Oras Tynkkynen.

Julkaistu 02.05.2019

Pitäisikö Suomen julistaa ilmastohätätila?

Ison-Britannian parlamentin alahuone julisti eilen hätätilan ilmastonmuutoksen takia. Pitäisikö Suomen seurata esimerkkiä?
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Oras Tynkkynen
Vanhempi neuvonantaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra
Oras Tynkkynen auttaa Sitraa hahmottamaan, miten Suomesta voidaan rakentaa hiilineutraali kiertotalous. Hän työskentelee erityisesti ilmastoratkaisujen ja niitä edistävien ohjauskeinojen parissa.

Julistus lähtee liikkeelle IPCC:n viimesyksyisestä raportista ja ilmastonmuutoksen haitoista. Se myös perää Ison-Britannian hallitukselta kunnianhimoisempia päästötavoitteita ja luettelee tarvittavia käytännön toimia.

Ennen valtakunnan tasoa vastaava julistus nähtiin alueellisesti Skotlannin pääministeriltä. Parlamenteista ensimmäisenä asialle ehdittiin Walesissä.

Eniten julistuksia on annettu paikallistasolla. Tuoreimman arvion mukaan ilmastohätätilan on julistanut jo yli 500 kuntaa tai muuta paikallishallinnon elintä.

Tuoreimman arvion mukaan ilmastohätätilan on julistanut jo yli 500 kuntaa tai muuta paikallishallinnon elintä.

Pääkaupungeista päätöksen ovat tehneet Lontoo ja Ottawa. Muista suurista kaupungeista samalle kannalle ovat päätyneet mm. Los Angeles, Montreal, Basel ja Vancouver.

Hätätilajulistusten sisällöt ja muodot vaihtelevat paikasta toiseen. Perusviesti on kuitenkin sama: ilmastotyöllä on kova kiire ja päättäjien on korkea aika toimia.

Julistuksiin voi suhtautua epäillen ainakin parista syystä. Ensinnäkin ne ovat nimensä mukaisesti vain kannanottoja, joiden käytännön vaikutus jää nähtäväksi. Ison-Britannian alahuoneen kirjaston laatimassa koosteessa todetaan, että julistuksen tekemisestä ei seuraa muodollisia velvoitteita toimia.

Eilisessä väittelyssä Sue Hayman kysyi, mitä työkaluja parlamentilla on varmistaa julistuksessa vaadittujen toimien toteutuminen. Brexit-istunnoista tuttu alahuoneen puheenjohtaja John Bercow vastasi: jatkamalla keskustelua.

Päinvastainen riski on se, että hätätilapuhe johtaa arveluttaviin poikkeustoimiin. Vaarana on, että kasvaa kiusaus sivuuttaa demokratian pelisääntöjä tai koetella perusoikeuksien rajoja.

Riskejä pitää kuitenkin suhteuttaa mahdollisuuksiin. Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on toistuvasti todennut, että ilmastokriisiä on kovin vaikea ratkaista niin kauan kuin emme edes suhtaudu siihen kriisinä.

Oikein toteutettuina hätätilajulistukset voivat auttaa lisäämään tietoisuutta ilmastonmuutoksesta valtavana ja kiireellisenä kriisinä. Toivottavasti näin ne myös vauhdittavat kriisin edellyttämiä mittavia ja ripeitä toimia päästöjen vähentämiseksi.

Mistä on kyse?