Blogi
Millainen on Suomi 2050? Puoluejohtajien visioiden perusteella nykyisenkaltainen. Miten luoda rohkeampia ja innostavia visioita?
Blogin tyyppi
Kommentti
Julkaistu
8.4.2019
Johtava asiantuntija, Ennakointi
Ylen A-Studio kysyi puoluejohtajilta, millainen heidän visionsa on Suomesta vuonna 2050. Sain kunnian arvioida vastauksia tietämättä kenen puoluejohtajan visio oli kyseessä. Joukossa oli muutama selkeä ja muita rohkeampi visio, mutta pääsääntöisesti rohkeus ja mielikuvitus ovat olleet useimmilla säästöliekillä visioita kirjoittaessa.
Visioiden perusteella Suomi ei ole radikaalisti erilainen 30 vuoden kuluttua. Tämä on tietyllä tavalla ymmärrettävää, sillä Suomen kannalta haasteena on kuvata muutosta monella mittarilla maailman parhaasta yhteiskunnasta vielä parempaan. Pohjoismainen hyvinvointimalli on osoittautunut pääpiirteissään toimivaksi ja suurimmassa osaa visioita esitetäänkin joitain korjauksia siihen sen sijaan, että lähdettäisiin kuvaamaan jotain radikaalisti erilaista, mikä on toki perusteltua.
Murrosajassa toivoa luovien ja uutta hahmottavien visioiden tarve on suurin.
Toisaalta edessä saattaa olla muutoksia, joiden suuruutta emme ole vielä onnistuneet sisäistämään. Megatrendeistä esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen vastaaminen edellyttävät luultavasti huomattavasti radikaalimpia toimia kuin mitä useimmissa visioissa esitetään. Muutos on samalla mahdollisuus määritellä, miten voimme olla suuren muutoksen jälkeenkin maailman paras maa ja mitkä kaikki asiat voisivat olla vielä paremmin.
Juuri nyt, kun tulevaisuus näyttää epävarmalta, on tarpeen keskustella siitä, minkälaista maailmaa haluamme toiminnallamme luoda. Koska tulevaisuuskuvat ohjaavat toimintaamme, ei ole yhdentekevää mitä ajattelemme tulevaisuudesta ja kuinka suhtaudumme tulevaisuuksiin. Puolueiden visiot ja nimenomaan rohkeat tulevaisuuden kuvaukset ovat nykyhetkessä oleellisia suunnannäyttäjiä ja tulevaisuususkon luojia. Nykytilan ylläpitäminen ja pienet viilaukset eivät riitä kuvaksi tavoittelemisen arvoisesta tulevaisuudesta.
Visioilla voisi ajatella olevan kaksi päätehtävää:
Useissa puoluejohtajien visioissa onnistutaan enemmän tai vähemmän hyvin ensimmäisessä tehtävässä. Osassa visioista ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, geopoliittiset jännitteet, ikääntyvä väestö, digitalisaatio, teknologian kehitys ja työn muutos on otettu hyvin huomioon. Vaadittavia muutoksia ei silti pidetä aina kovin suurina. Tässä piilee vakava muutoksen aliarvioinnin riski. Sitran tulevaisuusbarometrin mukaan suomalaiset uskoivat megatrendeihin vastaamisen edellyttävän keskimäärin melko suuria muutoksia.
Toisen tehtävän suhteen, innostavan ja toivottavan tulevaisuuden kuvaamisen suhteen useimmat visiot jäävät laimeiksi. Useissa visioissa keskitytään haasteisiin vastaamiseen. Ongelmat on ehkä saatu ratkaistua, mutta ei pystytä kuvaamaan sitä, että elämä voisi olla vieläkin parempaa.
Tulevaisuuden visiossa tulisi kuvata myös sitä, miten ajattelutavat ovat muuttuneet nykyhetkestä vuoteen 2050, eivät vain käytännöt. Esimerkiksi auton omistaminen saattaa vuonna 2050 olla aivan kummallinen ajatus, koska automaattiautot- ja bussit suhailevat edestakaisin ja niistä ostetaan kyytejä palveluina.
Työ ja koulutus saatetaan ymmärtää aivan eri tavalla kuin nykyään. Hyvä visio haastaa ajattelemaan tulevaisuudesta toisin ja auttaa näkemään uudenlaisen toivottavan tulevaisuuden. Puoluejohtajien visioista vain harvassa oli kuvattu ajattelutapojen muuttumista, ainakaan uskottavasti ja johdonmukaisesti.
Visioinnin suhteen voi itse kukin kehittyä. Tässä muutama vinkki hyvien ja rohkeiden visioiden tekemiseen:
Lisää vinkkejä ja inspiraatiota visiointiin löydät tulevaisuuden tekijän työkalupakista ja Hyvinvoinnin Seuraava Erä -visiosta.