Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 14.03.2018

Sanoja vai tekoja? 

Materiaalitehokkuus, kestävä kehitys, elinkaari, hiilijalanjälki, vesikädenjälki, kiertotalous... Uudet sanat ärsyttävät toisia. Mutta nyt on aika katsoa näiden sanojen yli. Asia, joka näiden kaikkien sanojen takaa löytyy, on paljon suurempi. Ihmiskunnan on pakko muuttaa toimintatapojaan, jos haluamme, että elämä maapallolla voi jatkua.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Kiertotalous, Sitra
Nani Pajunen toimii johtavana asiantuntijana Kiertotalous-avainalueella. Nanin tavoite on edistää ratkaisuja, joissa toteutuu luonnonvarojen kestävä käyttö, materiaalien tehokas kierto ja tuotteiden pitkä elinikä.

Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. on sanana saanut vahvan nosteen Sitran aloitettua kiertotaloustyönsä. Mutta onko kiertotalous vain turhaa hypetystä vai pelastetaanko kiertotalouden ratkaisuilla ihmiskunnan tulevaisuus?

Kestävän tulevaisuuden tekeminen tarvitsee suunnannäyttäjiä, asian esille nostajia ja työkaluja. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja siihen, kuinka kestävä tulevaisuus toteutetaan. Eikö ole hyvä, jos ihmiset ja organisaatiot innostuvat edistämään paremman tulevaisuuden tekemisestä meille kaikille? Senkin uhalla, että joku kokee tämän innostuksen hypetykseksi.

Euroopan Unioni on maailman mittakaavassa edelläkävijä kiertotaloudessa, Suomi on edelläkävijä Euroopassa ja – uskokaa tai älkää – Suomessa raskas teollisuus on kulkenut muutoksen etunenässä. Täällä kaivos-, prosessi- ja konepajateollisuus ovat edelläkävijöitä kiertotalouden toteuttajina. Prosesseja on niissä kehitetty jo vuosia sellaisiksi, että sivuvirrat hyödynnetään joko itse tai toisen teollisuuslaitoksen linjalla. Useat laitokset toimivat jo lähes täysin suljetulla vedenkierrolla. Konepajateollisuuden tuotteiden kulutusosia suunnitellaan sellaisiksi, että kuluvat materiaalit saataisiin kerättyä talteen ja takaisin kiertoon. Ja tätä teollisuutta tarvitaan, että meillä on jatkossakin käytössämme tietokoneet ja puhelimet, joille voidaan tehdä kiertotaloutta tukevia jakamisalustoja, palveluita ja sovelluksia.

Monet yritykset ovat toimineet kiertotalouden periaatteiden mukaisesti jo pitkään – jo ennen kuin koko sanaa oli keksitty. Jatkuva liiketoiminnan kehittäminen on yrityksen perustoimintaa. Usein kiertotalouden tavoitteet toteutuvat siinä sivussa, koska muun muassa hukan vähentäminen tuo säästöä ja on sitä kautta hyvää liiketoimintaa.

Kiertotalouden tavoitteet ovat siis toteutuneet joiltain osin ilman jo uutta sanoitustakin. Näitä toimijoita uusien sanojen hypetys varmasti turhauttaa. Toisaalta juuri he voisivat nyt hyödyntää kokemustaan ja osaamistaan ja tehdä seuraavan harppauksen (kiertotalous)liiketoiminnan edistämisessä. Mikä globaalisti toimiva suuryritys voi ensimmäisenä kirkkain silmin sanoa, että sen koko liiketoiminta perustuu kiertotalouden ratkaisuihin ja auttaa pitämään maapallon elinkelpoisena?

Entisessä työssäni olen osallistunut teollisuuden toimintaa kehittäviin hankkeisiin, joiden tavoitteena on ollut edistää kestävää liiketoimintaa kaivos-, prosessi- ja konepajateollisuudessa. Näiden kehityshankkeiden rinnalla olen tehnyt tutkimusta siitä, mitkä asiat edistävät ja mitkä hidastavat kestävän liiketoiminnan kehittymistä. Olen tutkinut myös arvon muodostumista tuotantoketjuissa ja -verkostoissa, omistajien arvojen kehittymistä globaalissa markkinassa sekä perehtynyt yritysten sisäisiin materiaalikehityksen ja tuotesuunnittelun kehitysprosesseihin. Näkemykseni on, että kestävän tulevaisuuden tekemisessä yritykset ovat avainroolissa.

Kiertotalous ei ole uusi asia. Esimerkiksi sotien jälkeen toimittiin hyvin pitkälle kiertotaloushengessä, johtuen niukkuudesta. Nyt tarjoamme tähän päälle teknologista osaamista ja ymmärrystä rajallisista luonnonvaroista. Mutta tavoitteena täytyy ehdottomasti olla, että kiertotalousratkaisujen myötä yrityksillä on taloudellisesti kannattava tulevaisuus.

Kaikilla teoilla on väliä. Jokainen meistä voi olla kiertotalouden ammattilainen – omassa ammatissaan ja yksilönä. Parhaillaan meillä Sitrassa on työn alla muun muassa 25 hanketta, joissa kehitetään kiertotalouskoulutusta. Niiden tavoitteena on valtavirtaistaa kiertotalousosaaminen. Kiertotalous on uusi normaali.

Sitran tehtävänä on edistää kestävää tulevaisuutta. Kestävän tulevaisuuden tekeminen ja kiertotalouden toteutuminen ei kuitenkaan ole yksin Sitran kiertotaloustiimin vastuulla. Tähän työhön tarvitaan kaikkia. Onneksi tähän haasteeseen ollaan jo tartuttu. Valtava joukko monen alan ammattilaisia toteuttaa tänäänkin kiertotaloutta omalla tavallaan ja omassa roolissaan. Me olemme mukana joissakin hankkeissa, mutta mikä hienointa, yhä enemmän ja enemmän kiertotaloutta tehdään jo ilman meitä.

Mikä on sinun roolisi tässä muutostyössä?

Mistä on kyse?