Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Julkaistu 10.05.2019

Sote-oppeja seuraavalle hal­litukselle

Alueelliset valinnanvapauden kokeilut tuottivat rakennusaineita ja pohdittavaa myös tuleville soten uudistajille.
Kirjoittaja

Maaliskuun jälkeen sote-rintamalla on ollut hiljaista. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustarve ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään, ja siksipä se on yhtenä aiheen myös parhaillaan käytävissä hallitusneuvotteluissa.

Sen vuoksi juuri nyt on hyvä hetki koota ajatuksia ja koostaa vuonna 2017 alkaneiden palvelusetelikokeilujen oppeja soten uudistajien hyödynnettäväksi. Vai onko niissä ylipäätään mitään opittavaa?

Kyllä on, todetaan juuri valmistuneessa ulkopuolisessa arviointiraportissa.

Kokeilujen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa ja saada kokemusta siitä, miten kapitaatiopohjainen rahoitus voisi toimia Suomen perusterveydenhuollossa. Sitran Ihminen edellä -projekti on toiminut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteistyökumppanina kokeiluissa THL:n ja Kelan ohella.

Sitran tavoitteena on ollut asiakaskokemuksen ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sote-palveluissa. Tässä suhteessa kokeilut ovat onnistuneet täyttämään tehtävänsä hyvin, arviossa todetaan.

Kokeilut opettivat kuulemaan asiakasta herkemmällä korvalla

STM:n rahoittamat kokeilut eivät vastanneet Sipilän hallituksen esittämää valinnanvapauden mallia, mutta niissä kokeiltiin valinnanvapauden elementtejä nykyisen lainsäädännön puitteissa (palvelusetelilaki, asiakasmaksulaki sekä terveydenhuolto- ja sosiaalilaki).

Nyt arvioinnin kohteena olleet sote-keskuskokeilut ovat käynnissä kuudella alueella lokakuun loppuun asti, eikä nykyinen lainsäädäntö ole este niiden pidemmällekin jatkamiselle, mikäli kunnissa näin päätettäisiin.

Arvioinnin mukaan yksi tärkeimmistä onnistumisista sote-keskuskokeiluissa oli oppia ymmärtämään ja kuuntelemaan terveyskeskusasiakasta entistä herkemmällä korvalla. Palveluja lähdettiin kehittämään asiakaslähtöisimmiksi, arvioinnissa todetaan.

”Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet paranivat kokeilujen aikana.”

Paitsi että jonoja saatiin purettua julkisissa terveyspalveluissa, myös asukkaiden vaikutusmahdollisuudet paranivat kokeilujen aikana. Kokeilupaikkakunnilla kehitettiin erilaisia asiakkaiden palautekanavia ja asiakaskyselyjä enenevissä määrin kokeilujen edetessä.

Asiakaskyselyyn vastanneista palvelujen käyttäjistä lähes 40 prosenttia koki vaikutusmahdollisuuksiensa parantuneen kokeilun aikana.

Paitsi että palvelujen saatavuus parani, myös palvelujen laadun koettiin parantuneen hieman kokeilun aikana. Kaikilla alueilla on ollut useita palveluntuottajia, joista asiakkaat ovat voineet valita. Uusia tuottajiakin syntyi vastoin ennakko-odotuksia maaseutumaisille alueille, erityisesti Ylä-Savon kokeilualueella. Piilevää ja patoutunutta kysyntää erityisesti lääkärivastaanottojen avulla on onnistuneesti pystytty purkamaan kokeilun aikana.

Valinnanvapaus voi kirittää tuottajia parempiin suorituksiin

Julkiset järjestäjäorganisaatiot kokivat oppineensa kokeiluista paljon. Kokeilut tarjosivat niille oppitunnin oman tuotantonsa sisällöstä ja kustannuksista. Julkisella sektorilla arvostus omaa työtä kohtaan nousi kokeilupaikkakunnilla.

Hyvänä esimerkkinä toimivat Iisalmen ja Kiuruveden terveyskeskukset, joissa on tehty asiakasprofiilien määrittelyjä ja käynnistetty iltavastaanottotoiminta Sitran HTK-valmennuksen aikana. Kotihoidossa ja asumispalveluissa on lisäksi otettu käyttöön etälääkäritoiminta.

Kokeilun taloudellisia vaikutuksia tai vaikutuksia hyvinvointiin ja elämän laatuun ei voida arvioida näin lyhyellä aikajänteellä. Siksi olisikin mielenkiintoista, jos kapitaatioon perustuva malli saisi jatkoaikaa edes jollain kokeilupaikkakunnalla, jotta vaikutuksista saataisiin tietoa pidemmältä aikaväliltä.

”Julkisella sektorilla arvostus omaa työtä kohtaan nousi kokeilupaikkakunnilla.”

Palvelusetelikokeilujen arvioinnin aikana tehdyn kyselyn mukaan kansalaiset pitävät palvelujen valinnanvapautta tärkeänä, olivatpa poliitikot siitä mitä mieltä hyvänsä. Kiuruveden kokeilualueella kerätään parhaillaan kansalaisadressia kokeilun jatkumisen puolesta.

Valinnanvapauden koetaan parantavan palveluiden laatua ja saatavuutta sekä kirittävän palveluntarjoajia parempaan suoritukseen. Heikkoutena kuitenkin nähdään monikansallisten yritysten hyötyminen ja pelko julkisen sektorin alasajosta.

Kansalaiset toivovat myös lisää tietoa eri palveluntuottajista ja palvelusisällöistä, jotta niitä on mahdollista vertailla ennen valinnan tekemistä. Nämä ovatkin asioita, joihin pitäisi kiinnittää huomiota, jos kapitaatioperusteista rahoitusmallia jatkossa kehitetään kansalaisten toiveiden ja palvelusetelikokeilujen oppien pohjalta.

Mistä on kyse?