Suomi nousi kansainvälisen Environmental Performance Index -vertailun kärkeen

Suomi on noussut tänä vuonna kärkisijalle Yalen yliopiston julkaisemassa Environmental Performance Index:ssä (EPI) ensimmäistä kertaa. Taakse jäivät mm. muut Pohjoismaat ja kärkipaikkaa aikaisemmin hallinnut Sveitsi.

Tammikuussa 2016 Davosin World Economic Forumissa julkaistu Environmental Performance Index nostaa Suomen kärkeen ennen Islantia, Ruotsia ja Tanskaa. Suomi saa raportissa erityisesti kehuja visiosta siirtyä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

EPI-indeksissä Suomi myös hyötyy hyvästä ilmanlaadusta sekä hyvin hoidetusta yhteiskuntainfrasta eli puhtaasta vedestä ja kattavasta viemäröinnistä, joilla on vertailussa Suomen näkökulmasta kiitollisen korkea painotus. Puolet vertailun pisteistä tulee ympäristöterveyttä kuvaavista indikaattoreista, jotka Suomessa ovat luontaisesti hyvällä tolalla.

Kattavamman kokonaiskuvan saamiseksi onkin hyvä tutkailla myös muita kansainvälisiä vertailuja, joissa Suomi menestyy vaihtelevasti. 

Cleantech Groupin ja WWF:n julkaisemassa Global Cleantech Innovation Index:ssa Suomi sijoittuu hienosti toiseksi Israelin jälkeen. Vahva luontopääoma ja biotaloussektori yhdistettynä korkeaan ICT-osaamiseen luo Suomeen hyvät olosuhteet cleantech-innovaatioiden kehittämiselle, joskin innovaatioiden kaupallistamisessa on parantamisen varaa.

Viimeisin The Global Green Economy Index on vuodelta 2014, ja siinä arvioidaan maiden menestymistä erilaisten vihreän talouden mittareilla tarkasteltuna. Suomi on 60 maan vertailussa sijalla 8, kun kärjessä ovat pohjoismaisista naapureistamme Ruotsi ja Norja. Energiatehokkuus on Suomessa keskeinen vahvuusalue ja vihreiden investointien eloisa markkina näyttäytyy vahvuutena, joskin muiden Pohjoismaiden kiinni kuromisessa parannettavaa on erityisesti viestinnän puolella.

Vuosittain julkaistava Climate Change Performance Index arvioi päästöjen tasoa ja kehitystä, uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokkuutta ja ilmastopolitiikkaa. Suomi on tasaisesti parantanut sijoitustaan, nousten tänä vuonna sijalle 23 vertailussa 61 maan kesken, kun taas kärkipäässä ovat Tanska, Iso-Britannia ja Ruotsi.

WWF:n Living Planet -selvitys kuvaa ihmisten vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvarojen kulutusta. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailmassa 15. suurin ja kulutamme kolminkertaisesti enemmän luonnonvaroja kuin mitä kestävästi olisi mahdollista.

Eri vertailuista piirtyykin monipuolinen kuva siitä, miten Suomi suhteutuu muihin maihin erilaisten ilmastopolitiikan, luonnonvarojen kulutuksen ja vihreän talouden mittareiden osalta. Eri rankingien ja vertailujen metodologiat, painotukset ja datan tarkkuus vaihtelevat, joten niitä voi parhaimmillaankin pitää vain suuntaa antavina. Suomen osalta eri vertailut kuitenkin piirtävät kohtalaisen yhtenäisen kuvan:

Suomen vahvuudet pohjautuvat vahvaan luontopääomaan ja biotaloussektoriin sekä korkeaan tekniseen osaamiseen heikkouksien kummutessa ilmasto- ja energiapolitiikan saralla korkeasta päästötasosta ja suuresta ekologisesta jalanjäljestä sekä uusiutuvien energialähteiden verrattain vähäisestä lisäämisestä energiantuotantopalettiin. Suomen cleantech-osaamisen kaupallistamisessa on selkeästi parantamisen varaa kilpailijamaihin verrattuna, samoin markkinoinnissa – Suomi jää jälkeen erityisesti muista Pohjoismaista vihreän talouden mahdollisuuksista ja vahvuuksista viestinnässä sekä kansainvälisessä näkyvyydessä, kun taas etenkin Tanska ja Ruotsi ovat tunnetusti tällä saralla vahvoja.

Suomenkin täytyy vielä parantaa vauhtiaan, sillä kovassa kansainvälisessä kilpailussa täytyy juosta pysyäkseen paikallaan. Esimerkiksi puhtaan liikenteen, uusiutuvan energian tuotannon ja varastoinnin tai biotalouden saralla maailmalla on kehittymässä valtavat markkinat, mutta ne jaetaan parhaiden ja nopeimpien kesken. Tarvitsemmekin kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kotimarkkinoiden luomiseksi, suotuisaa ympäristöä innovaatioiden kehittämiseksi ja testaamiseksi, ja ripauksen rohkeutta ja riskinottokykyä ratkaisujen viemiseksi maailmalle. Ilman näitä eivät sijoitukset eri vertailuissa pysy hyvinä saati parane, mutta ennen kaikkea jäämme paitsi suuresta globaalista kasvumarkkinasta.

Tähän työhön myös Sitra osallistuu Suomessa aktiivisesti. Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö, jonka tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudusta ja Lahdesta maailmanluokan testialue ja näyteikkuna puhtaissa ja älykkäissä ratkaisuissa, on omiaan auttamaan suomalaisyrityksiä uusien ratkaisujen testaamisessa ja kaupallistamisessa. Sitran luotsaama kansallinen kiertotalouden toimintaohjelma taas pyrkii vauhdittamaan Suomen siirtymää kiertotalouden edelläkävijäksi. Pyrkimyksenä on paitsi vähentää ilmastopäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta, myös auttaa Suomea kehittämään ja kaupallistamaan ratkaisuja globaalin ilmastohaasteen ratkaisemiseksi. Tässä onnistuminen varmasti nostaisi Suomen kärkipaikoille myös tulevaisuuden vertailuissa.