Julkaistu 20.11.2017

Syrjäytymiseen on puututtava aikaisemmin ja vaikuttavasti

Jokaisen päättäjän tulisi varmistua siitä, että eurot suunnataan toimintaan, jonka tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mitataan.

Teksti pohjaa Helsingin Sanomissa 20.11.2017 julkaistuun mielipidekirjoitukseen.

Kuilu hyvin ja huonosti voivien lasten, nuorten ja perheiden välillä on kasvanut. Vaikka apua on tarjolla, se ei aina vastaa tarpeita. Esimerkiksi nuorten syrjäytyminen ja koulupudokkuus eivät ole vähentyneet, vaikka resursseja niiden ehkäisyyn on lisätty.

Suomalainen tukimalli on monin tavoin erinomainen, mutta se on huono reagoimaan keskimääräisestä poikkeaviin tarpeisiin. Monet ongelmat pääsevät kärjistymään ennen kuin niihin puututaan.

Huono-osaisuuden kierre tulisi katkaista selvästi nykyistä aikaisemmin. Lisäksi on varmistettava, että tarjottava apu tehoaa aidosti ja oikeasti. Yksi uusi työkalu tähän on vaikuttavuusinvestoiminen, joka auttaa julkista sektoria kehittämään tuloksellista, pitkäjänteistä tukea ja palveluja.

Varainhoitaja FIM valmistelee parhaillaan pääomien keräämistä lasten ja nuorten hyvinvointia edistävään vaikuttavuusinvestoimisen hankkeeseen (SIB). Jokainen siihen osallistuva kunta määrittelee oman haasteensa, johon pureudutaan yhdessä tuumin. Haaste voi liittyä vaikkapa huostaanottoihin tai koulupoissaoloihin.

Perusteellisen mallinnuksen avulla selvitetään ongelman juurisyyt, siihen parhaiten purevat toimet ja taloudelliset vaikutukset. Tavoitteena on löytää kaikista olennaisimmat ja vaikuttavimmat tekijät, joita vahvistamalla lapsen tai nuoren elämässä saadaan aikaan mahdollisimman myönteinen ja pysyvä vaikutus.

Toiminta suunnitellaan yhdessä kunnan kanssa Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntemusta hyödyntäen, ja rahoitetaan sijoittajilta kerätyin varoin.

Yksittäisten palveluiden sijasta optimoidaan palvelukokonaisuutta. Erityistä on se, että haasteellisessa tilanteessa olevalle lapselle tai nuorelle ei tarjota sitä tukea, jota sattuu olemaan tarjolla tai vapaana – vaan tukea, joka auttaa juuri hänen ja hänen perheensä tilanteeseen.

Toinen erityispiirre liittyy tavoitteisiin. Ne asetetaan siten, että toteutumista voidaan mitata ja seurata. Jos tuki ei tehoa, sitä voidaan joustavasti muuttaa.

Hanke mahdollistaa kunnille lisäresursseja ja auttaa niitä kehittämään omia toimintatapojaan. Vaikuttavuusinvestoimisen rahasto ja sen sijoittajat kantavat taloudelliset riskit, joten kunta maksaa vain tuloksista eli syntyneestä hyvinvoinnista.

Sitran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat ovat äskettäin arvioineet syrjäytymisen kustannuksia. Jos koulutus jää peruskoulun varaan, eikä nuori pääse kiinni työelämään, yhteiskunnalle tästä aiheutuvat kustannukset ovat hänen elämänsä aikana keskimäärin 250 000 – 400 000 euroa. Tällaisten lukujen rinnalla etupainotteiset investoinnit hyvinvointiin vaikuttavat pieniltä ja erittäin järkeviltä.

Numerot ovat tässä yhteydessä kylmiä, eivätkä kerro mitään lapsen tai nuoren kokemuksesta, mutta aikuisten maailmassa niillä ohjataan euroja. Jokaisen päättäjän tulisi varmistua siitä, että eurot suunnataan toimintaan, jonka tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mitataan. Näin yhä useammalle lapselle ja nuorelle luodaan mahdollisuuksia terveeseen kasvuun ja kehitykseen.

Mika Pyykkö, projektijohtaja, Sitra
Ulla Lindqvist, ohjelmapäällikkö, Lastensuojelun keskusliitto
Jani Kempas, toimitusjohtaja, FIM Pääomarahastot Oy

Lue myös: Nämä 5 asiaa huolestuttavat asiantuntijoita lasten ja nuorten elämässä (Aamulehti, 20.11.2017)

Mistä on kyse?