Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 16.07.2019

Systeemiajattelu viheliäisten ongelmien ratkaisussa

Kysyimme Sitra Labin Muutoksentekijöiden yhteisöltä, mistä viheliäisiin ongelmiin liittyvästä lähestymistavasta he haluaisivat oppia lisää. Systeemiajattelu keräsi gallupissa suurimman äänisaaliin. Sitralaiset tarttuivat teemaan kiinni ja palastelivat sitä kesäisissä juhlatunnelmissa.
Kirjoittajat
Kirjoittajan profiilisivu: Kalle Nieminen
Johtava asiantuntija, Sitra
Kalle Nieminen uskoo valtion vahvaan rooliin innovaatioiden takana. Päivätyössään hän toteuttaa tätä konkreettisesti vetämällä Ratkaisu 100 -haastekilpailua.
Kirjoittajan profiilisivu: Salla Nurminen
Projektikoordinaattori, Yhteiskunnallinen koulutus, Sitra
Salla tarkastelee Sitra Labia erityisesti osallistujien näkökulmasta ja pitää viheliäiden ongelmien ympärille muodostuvaa yhteisöä suunnattoman tärkeänä voimavarana.

Kesä on juhlien aikaa. Monella meistä onkin kesäsuunnitelmissa järjestää juhannusjuhlat, häät, polttarit, mökkiviikonloppu, syntymäpäivät tai syksymmällä rapujuhlat. Visio onnistuneista juhlista on helppo luoda, riittää kun laittaa silmät kiinni ja kuvittelee. Muutama viikko ennen juhlia iskee kuitenkin totuus vasten kasvoja. Pitäisikö kuitenkin pyytää naapurilta harmonikkaesitys? Unohdin kysyä ruoka-aineallergiat. Kotona on ristiriitaiset tunnelmat pikkuserkkujen kutsumisesta. Pouta lupailee aamutelevisiossa sadetta. Kannattaisiko pääruoaksi kaavailtu avokadopasta vaihtaa kuitenkin lähiruokavaihtoehtoon kuten perunasalaattiin? 

Juhlakutsu piilottaa siis taakseen monitasoisen vyyhdin. Voisiko puhua jopa systeemisestä ongelmasta?  

Palataan kysymykseen juhlien systeemisyydestä tekstin lopussa. Sitä ennen esittelemme kaksi (ainakin meidän mielestämme) mukaansa tempaavaa esimerkkiä siitä, miten systeemistä muutosta voidaan ymmärtää paremmin. Esimerkit ovat Sitra Labin Lontoon ekskursiolla kuultuja ja nähtyjä.  

esimerkki 1

School of System Change

Forum for the Future on kestävää huomista rakentava kansainvälinen säätiö. Säätiön School of System Change -koulutusohjelma on rakennettu varta vasten systeemiajattelun oppimista varten. Koulutusohjelma muistuttaa Sitra Labin tulevaisuuslaboratoriota: se kestää puoli vuotta ja koostuu kymmenestä lähitapaamispäivästä. Ohjelman keskiössä on vertaisoppiminen poikkiyhteiskunnallisen osallistujajoukon kesken. 

“We all know how to work with complexity.
We all live in families”
– Laura Winn 

Haastattelimme Laura Winniä, joka on School of System Changen johtaja. Laura kuvailee systeemistä muutosta ja antaa vinkkejä, kuinka voisimme ymmärtää sitä paremmin. 

Yhteiskuntamme on jatkuvassa muutoksessa. Muutos ei tapahdu hetkessä ja lineaarisesti, vaan aalloissa ja hiljalleen. Tästä johtuen selkeitä syy- ja seuraussuhteita on hankala löytää. Muutoksen taustalla vaikuttavien tekijöiden hahmottamista helpottaa ilmiön tarkastelu monitasoisen perspektiivin kautta. School of System Change:n yksi työkalu muutoksen hahmottamiseen on kolmitasoinen viitekehys, joka mukailee Frank W. Geelsin työtä. 

  • Landscape (pitkäaikaisia tekijöitä) 
  • Regime (business as usual) 
  • Niche (marginaalit, mitä tapahtuu ekosysteemin reunoilla) 

Jos rockin läpimurtoa tarkastelee tässä viitekehyksessä, huomataan, kuinka taustalla vaikuttivat monet landscape-tason voimat, kuten toinen maailmansota, Baby boom -trendi ja nuorisokulttuurien nousu. Regime-tasolla puolestaan on nähtävissä radion ja levy-yhtiöiden kilpailuasetelman muuttuminen symbioosiksi, levymyyntien kasvu ja soittopelien kuten Jukeboxin suosio.  Tätä kaikkea taustoitti niche-tasolla valtava teknologinen kehitys. 

Viitekehys haastaa myyttiä yhden miehen sankaruudesta ja muistuttaa, etteivät asiat tapahdu yhdessä yössä. Video rock’n’rollin synnystä on nähtävissä School of System Changen sivuilla. 

esimerkki 2

RSA

The Royal Society for the encouragement of ArtsManufactures and Commerce – tuttavallisemmin RSA – on järjestö, joka taklaa viheliäitä ongelmia tutkimuksen, toiminnan ja ideoinnin kautta. Järjestön juuret ulottuvat 1700-luvulle saakka ja jäsenlistalta löytyy vaikuttavia nimiä kuten Karl Marx, Adam Smith ja Stephen Hawking. RSA Lab on yksi järjestön toimintamalli, joka tarjoaa menetelmiä systeemiajattelun avuksi.

Haastattelimme RSA:n apulaisjohtajaa Ian Burbidgea. Ian kertoo RSA Lab:n toiminnasta. 

RSA:n asiantuntijat Ian Burbidge ja Shirin Maani johdattivat meidät heidän tapaansa ajatella systeemejä vanhan ja uuden vallan kautta. Vanha tai aikaisempi valta on kuulunut sektoreihin jaetuille instituutioille ja professioilleValta on perustunut ylhäältä johdettuun resurssien jakoon. Uusi ja haastajaksi noussut valta toteutuu verkostoissa ja perustuu jakamiseen sekä radikaaliin avoimuuteen. Vanhan ja uuden vallan arvoja ovat avanneet Heimans & Timms Harvard Business Review’n artikkelissaan.

Moni meistä tunnistaa näihin vallan käsityksiin liittyviä käytäntöjä tai tilanteita arjestaan ja työstään. RSA Lab esitteli meille lähestymistapaansa, jossa he hyödyntävät Heimanssin ja Timmsin viitekehystä uusien toimintamallien ja palvelujen kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoitti kysymysten esittämistä siitä, mitkä toimijat, normit, verkostot ja säännöt estävät haluttua muutosta toteutumasta. Ja toisaalta pohdintaa siitä, mitkä käytännöt uudesta tai vanhasta vallasta edistävät muutoksen syntymistä. 

Kesäjuhlat systeemilasien läpi 

Katsotaanpa juhlien järjestämistä systeemimallien kautta. 

Ensinnäkin on huomioitava useita toisiinsa linkittyviä asioita ruokailusta alati muuttuvaan säätilaan. Trendit, kuten ekologisuus, vaikuttavat juhlaemännän ja isännän päätöksiin. Bilerekvisiittaa ostetaan kierrätettynä Facebookin kirpputoriryhmistä, juhlamenua peilataan satokausikalenteriin ja vegaanius tulee huomioida erikseen kasvipohjaisilla alkupaloilla. 

Myös teknologinen kehitys on mahdollistanut ketterää organisointia: sopiva päivä rapujuhlille löytyy näppärästi Doodle-ohjelman avustuksella ja juhannusjuhlien ruokakulut voidaan tasata WeShare-sovelluksella. Bilebändin peruttaessa keikkansa pelastaa suoratoistopalvelun kautta hankittu musiikki illan viimeiset hitaat. 

Vanha valta näkyy perinteissä, joista halutaan pitää kiinni. Uutta valtaa taas voisi edustaa avoin Facebook-kutsu tai juhlien näkyminen sosiaalisessa mediassa. 

Näköjään kesäjuhlistakin aukenee uusia ulottuvuuksia systeemiajattelua hyödyntämällä. Tosin emme välttämättä suosittele tätä kenellekään. Päinvastoin kannattaa rentoutua, kutsua tärkeimmät henkilöt paikalle ja nauttia kesästä. 

Aikamme yhteiskunnalliset haasteet taas ovat luonteeltaan systeemisiä. Niiden ratkaiseminen vaatii uutta ajattelua ja tekoja – myös systeemiajattelua.  

Janoatko kuulla lisää systeemiajattelusta?  

Sepä hyvä, sillä olemme päättäneet siirtää Muutoksentekijöiden yhteisön painopistettä kohti erilaisia yhteiskunnallisen muutoksen lähestymistapoja. Aloitamme systeemisen muutoksen pilkkomisella pienempiin paloihinPäivien pimetessä etenemme kohti laajempia kokonaisuuksia ja ensi vuoden puolella on tarkoitus vetää opittua yhteen. 

Pysy siis kuulolla Sitra Labin Muutoksentekijöiden yhteisön Facebook-sivuilla ja uutiskirjeen tilaajana.  

Mikäli haluat tutustua jo nyt kansainvälisiin systeemisen ajattelun pioneereihin, suosittelemme aloittamaan seuraavista: 

Miksi Lontoo?

Sitra Labin tulevaisuuslaboratorio suuntasi Lontooseen hakemaan oppeja kansainvälisiltä pioneereilta. Iso-Britanniassa on Euroopan pisimmälle kehittynyt ekosysteemi tukemassa sosiaalisia innovaatioita eli yhteiskunnalliseen tarpeeseen vastaavia uusia palveluja, malleja tai prosesseja. Lontoo puolestaan on yksi maailman rikkaimmista kaupungeista, mutta sieltä löytyy myös maan köyhimpiä naapurustoja. Lähes kaksi viidestä lontoolaisesta asuu köyhyydessä, mukaan lukien yli 600 000 lasta. Tämä tarkoittaa paljon eriarvoisuutta. Sitkeät, historian aikana kasautuneet ongelmat ovat kuitenkin synnyttäneet ratkaisukyvykkyyttä, josta voimme oppia paljon. Näistä syistä Lontoo valikoitui lasten ja nuorten eriarvoisuutta käsittelevän Sitra Labin tulevaisuuslaboratorion ekskursiokohteeksi. 

Mistä on kyse?