Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Julkaistu 09.02.2017

Tee fiksuja valintoja kotona!

Kuluttajista tulee energian tuottajia ja aktiivisia toimijoita energiamarkkinoilla, kirjoittaa Lotta Toivonen.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Resurssiviisas kansalainen, Sitra
Lotta Toivonen toimii Sitrassa erityisesti kestävän asumisen ja liikkumisen asiantuntijana. Hän haluaa kehittää ja edesauttaa sitä, että suomalaiset osaavat, haluavat ja pystyvät tekemään kestäviä ja pysyviä arjen kuluttajavalintoja.

Kuluttajat voivat omilla valinnoillaan ja toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi omaan hiilijalanjälkeensä sekä samalla auttaa Suomea päästötavoitteiden saavuttamisessa. Tätä asiaa tuo tiivistetysti esiin myös tänään Tekniikka & Talous -lehdessä julkaistu Supergraafi, joka perustuu Sitran viime vuonna teettämään ”Kansalaisten omien toimien CO2-päästövähennysmahdollisuudet energiasektorilla vuoteen 2030 mennessä” -selvitykseen. Selvityksen mukaan kotitaloudet voivat omilla toimillaan vastata kolmanneksesta Suomen päästövähennystavoitteesta vuoteen 2030 mennessä.

Kuluttajien valinnoilla ja kestävään arkeen johtavilla ratkaisuilla on yhä isompi merkitys tulevaisuudessa. Energiaan liittyvien käyttötottumusten kuten valojen ja laitteiden sammuttamisen, sisälämpötilan optimoinnin ja lämpimän veden kulutuksen vähentämisen lisäksi kuluttajille on tullut tarjolle keinoja, joilla he voivat yhä paremmin vaikuttaa energian kulutuksesta ja tuotannosta syntyviin päästöihin. Jos esimerkiksi suurin osa suomalaisista vaihtaisi LED-lamput koteihinsa ja uusisi kodinkoneet energiatehokkaiksi, voitaisiin saavuttaa huomattavia päästövähennyksiä. Unohtaa ei myöskään sovi niiden kaikkien toimien merkitystä, jotka liittyvät muun muassa vähähiilisen ruoan, tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen sekä eri liikkumismuotojen yhdistelemiseen ja uudenlaisten liikennepalveluiden hyödyntämiseen.

Kuten Sitran Gaia Consulting -yhtiöltä tilaama selvityskin toteaa, kuluttajien rooli tulee jatkossa kasvamaan kun kuluttajista tulee energian tuottajia ja aktiivisia toimijoita energiamarkkinoilla. Kuluttajat voivat tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin vaikuttaa valinnoillaan tuotetun energian alkuperään ja näin edistää uuden vähäpäästöisemmän energiamarkkinan syntymistä. Myös joustavalla sähkönkulutuksella eli kysyntäjoustolla voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa syntyviin päästöihin, ja myös tässä kuluttajilla on merkittävä rooli. Kysyntäjousto tarkoittaa sitä, että kun sähkön kulutusta voidaan siirtää ruuhkattomille ja hinnaltaan edullisimmille matalan kulutuksen tunneille, ei fossiilisia polttoaineita käyttäviä varavoimaloita tarvitse käynnistää vastaamaan huipputuntien kysyntään.

Vaikka selvityksessä on tarkasteltu energiankäyttäjien toimien päästövähennyspotentiaalia vain valikoidulle joukolle vähähiilisiä kuluttajaratkaisuja, osoittaa selvitys, että näilläkin toimilla pystytään kunnianhimoista, mutta realistista kehityspolkua pitkin vähentämään päästöjä kolmanneksella jäljellä olevasta Suomen päästövähennystavoitteesta verrattuna vuoden 2005 tasoon. Nyt tarkastellut toimet ovat hyvin linjassa Suomen marraskuussa 2016 hyväksymän kansallisen energia- ja ilmastostrategian kanssa, vaikka pieniä erojakin löytyy. Osa selvityksessä esillä olleista toimista on jo nyt taloudellisesti kannattavia ja osa tulee kannattaviksi tulevina vuosina.

Yleisesti ottaen teknologisten ratkaisujen hinnat ovat jatkuvasti tulleet alas ja jo nyt monet niistä ovat kannattavia myös tavallisille kuluttajille ja kotitalouksille. Lämpöpumput ovat olleet jo pitkään hyvin kustannustehokkaita, mutta myös aurinkopaneelien määrän kasvu omakotitaloissa osoittaa sen, että aurinkosähköjärjestelmät ovat tulleet parin kolmen viime vuoden aikana taloudellisesti kannattaviksi. Näiden järjestelmien taloudellista kannattavuutta tulee parantamaan yhä edelleen myös sähköautojen määrän kasvu, kun etenkin itse omakotitalon katolla tuotettu aurinkosähkö voidaan suoraan hyödyntää sähköauton käyttövoimana. Jos siis ympäristönäkökulmat eivät puhuttele kaikkia kuluttajia, taloudelliset säästöt yleensä puhuttelevat. Onneksi lähes aina kun puhutaan päästövähennyksistä, siihen liittyy tiiviisti myös joko energian tai muiden resurssien tehostaminen ja sitä kautta taloudelliset säästöt. Toki poikkeuksiakin on kuten sähkön kysyntäjousto, joka sinänsä ei johda sähkön tarpeen vähenemiseen, vaikka tuottaakin päästövähennyksiä ja taloudellista hyötyä kuluttajalle.

Huolimatta siitä, että teknologisten ratkaisuiden hinnat ovat viime vuosina tulleet paljon alas, tarve uusille ja jopa innovatiivisille rahoitusratkaisuille on suuri. Yrityksille erilaisia tuki- ja rahoitusratkaisuja on jo tänä päivänä hyvin tarjolla muun muassa energiatehokkuus- ja korjausrakentamishankkeisiin, mutta taloyhtiöille ja kotitalouksille niitä ei ole valitettavasti vielä samalla tavalla tarjolla. Toivottavasti myös tavallisille kuluttajille tulisi lähitulevaisuudessa tarjolle uusia ja innovatiivisia rahoitusratkaisuja, sillä vaikka uudet teknologiat olisivat pitkällä aikavälillä kustannustehokkaita, saattaa niihin liittyvät kalliit investoinnit rajoittaa monen kuluttajan valintoja turhan pitkälle tulevaisuuteen.

Hyvään elämään maapallon kantokyvyn rajoissa tarvitaan niin aktiivisia suomalaisia kuluttajia kuin innovatiivisia yrityksiä. Aktiivisuudellaan ja valinnoillaan kuluttajat voivat vauhdittaa monien ratkaisujen syntymistä. Kestävien valintojen tekeminen ei myöskään tarkoita esimerkiksi asumismukavuudesta tinkimistä, vaan monilla kestävillä ratkaisuilla voidaan jopa lisätä mukavuutta ja arjen sujuvuutta. Miksi emme siis jokainen miettisi  kotona häärätessämme mitkä voisivat olla ne kolme ensimmäistä kestävää ja pysyvää arjen valintaa, joihin minä itse sitoudun. Kun jokainen tekee edes vähän, syntyy siitä Suomen mittakaavassa jo iso vaikutus. Jos vielä innostamme kaverimme ja naapurimmekin tähän, lisääntyy kaikki hyvä moninkertaisesti. Meidän kuluttajien valinnoilla on vaikutusta!

 

Mistä on kyse?