sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Suomi ikääntyy huimaa vauhtia ja hoivan tarve kasvaa. Julkinen terveydenhuolto on melkoisen haasteen edessä: haluamme taata kansamme nykyisyyden mahdollistaneelle sukupolvelle turvallisen ja arvokkaan vanhuuden, mutta yhteiskunnan resurssit ovat jo nyt äärirajoilla.
Teknologian avulla vanhuksen hoivan tarve voidaan tunnistaa oikea-aikaisesti ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Onko meillä varaa olla hyödyntämättä tätä mahdollisuutta?
Teknologiaa vanhusten hoivaan löytyy valtava kirjo. Hoitajaa ei kuitenkaan voida korvata teknologialla. Teknologian tulee auttaa hoitajaa tekemään työnsä tehokkaammin, mutta kiireettömämmin. Tässä mallissa voittavat kaikki – vanhus saa kiireettömämpää hoivaa, hoitaja stressittömämmän työympäristön ja omaiset tietävät, miten heidän rakkaimpiaan todellisuudessa hoidetaan. Ja mitä vielä: yhteiskunta säästää hoivan kustannuksia, kun hoivantarjoaja on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Vaikuttavuudella käännetään kustannukset säästöiksi
Teknologian ei tarvitse olla vain pakollinen kuluerä. Parhaimmillaan se on paremman hoivan mahdollistaja samalla kustannuksia säästäen. Vanhuksen kotoa saatavan jatkuvan tilannetiedon avulla hoitajalla ja omaisella on jatkossa aina oikea-aikainen tilannetieto arjen poikkeavuuksista.
Suvanto Care hyödyntää vanhuksen arkea häiritsemätöntä, huomaamatonta teknologiaa tunnistaessaan ja oppiessaan vanhuksen henkilökohtaiset arkirutiinit ja muun muassa vuorokausirytmin. Poikkeavasta käyttäytymisestä saadaan oikea-aikaisesti tieto sitä tarvitsevalle. Sen tunnistamisella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on olennainen merkitys, sillä pienikin muutos käyttäytymisessä voi olla ensimmäinen merkki vakavastakin muutoksesta vanhuksen hyvinvoinnissa.
Miksi arjen muuttumista ei huomata ajoissa?
Miten voisi huomata henkilön käyttäytymisessä tapahtuvan muutoksen, jos häntä tapaa pikaisesti kerran pari päivässä? Esimerkiksi rajukin virtsatietulehdus jää näissä tapaamisissa helposti huomaamatta. Tällaiset yleiset mutta mahdollisesti vakavaa sekavuutta aiheuttavat sairaudet voivat liian myöhään havaittuina johtaa pitkäaikaiseen laitoshoidon tarpeeseen. Jos hoitaja sen sijaan tietää jo vanhuksen luona vieraillessaan, miten edellinen yö suhteessa viimeaikaiseen arkeen on sujunut, voidaan käyttäytymisessä tapahtuneet muutokset havaita riittävän ajoissa hyvän hoidon varmistamiseksi.
Yksinäisyys masentaa – yhdessä nauraminen vahvistaa
Olennaisen tärkeä tunnistettava asia on vanhuksen kokema yksinäisyys. Se voi johtaa jopa vakavaan masennukseen. Puuttumattomuus hoivantarpeeseen aiheuttaa kolhuja omanarvontunteelle. Vanhus voi kokea jopa olevansa muille riesaksi. Kun hoivan tarve tunnistetaan automaattisesti, siihen voidaan parhaimmillaan tarjota apua jo ennen kuin sitä on edes ehditty ja kehdattu pyytää.
Tätä on tulevaisuuden teknologia-avusteinen, mutta silti ihmisläheinen hoiva. Vanhukset haluavat kokea olevansa arvokas osa yhteiskuntaa ja iloita elämästä ilman pelkoja. Kun hoitajalla ja lähiomaisella on jatkuva tilannetieto, voi vanhus asua kotona ilman pelkoa siitä, ettei apua ole saatavilla sitä tarvittaessa. Vanhus on tärkeä kohdata ihmisenä, arvostaen. Kiireen keskelläkin on tarpeen ottaa aikaa ja olla läsnä silloin, kun vanhus itse kokee kohtaamisen tärkeäksi. Nähdä niitä pieniäkin asioita, jotka elämässä ovat hyvin. Nauraakin yhdessä. Iloinen kohtaaminen ja yhdessä nauraminen lisäävät luottamusta ja vahvistavat yhteyttä ihmisten välillä.
Vaikuttavuuskiihdyttämöstä oppia vaikuttavuuden esille nostamiseen
Ikääntyvän väestön hoivakustannusten kasvaessa tulee huomio kiinnittää tulosten hankintaan. Tulipalojen sammuttamisen sijaan yhteiskunnan tulee kyetä estämään palojen syttyminen. Vanhusten hoivassa se tarkoittaa hyvinvointia edistävien palvelujen rahoittamista ongelmien ehkäisemiseksi sen sijaan, että tuhlataan resurssit vain jo konkretisoituneiden ongelmien ratkaisemiseksi.
Tähän tarvitaan uudenlaista ajattelua – ja pidemmälle vietynä ajatuksena myös uudenlaista rahoitusmallia. Suvanto Caren vaikuttavuushinnoittelumallissa osapuolet edistävät samaa tavoitetta ja myös saavutettavia hyötyjä jaetaan osapuolten kesken. Kunnallinen hoivantarjoaja voi ostaa enemmän tuloksia pelkkien suoritteiden sijaan. Yhteiskunnan resurssit saadaan tehokkaammin käyttöön, mutta ratkaisun avulla voidaan silti tarjota vanhuksen henkilökohtaisiin tarpeisiin kohdennettua palvelua.
Esimerkki uudenlaisesta rahoitusmallista on tulosperustainen rahoitussopimus, jossa yksityinen sijoittaja yhdessä hoivakokonaisuuden toteuttajien kanssa kantaa vastuun uudenlaisen toimintamallin toteutuksesta ja julkinen sektori ostaa tuloksia. Tässä Social Impact Bond, eli SIB-mallissa määritellään etukäteen yhteiset tavoitteet, jotka saavutettua maksetaan sovitut tulot palvelun tuottajille. Tällöin maksetaan puhtaasti tuloksista, jotka ovat jo saavutettuja säästöjä.
Suvanto Care osallistui viime syksynä Sitran Vaikuttavuuskiihdyttämöön ja sai tunnustuspalkinnon vaikuttavuuden esimerkillisestä integroinnista liiketoimintamalliinsa.