Sitra. Kuva: Miikka Pirinen / SITRA

Julkaistu 19.08.2020

Työllisyystoimilla voidaan rakentaa luottamusta

Työllisyys on ratkaisevassa asemassa vuoden 2021 talousarvion budjettiriihessä. Työllisyyttä edistävissä toimissa kysymys ei ole vain rahasta. Myös luottamuksella ja mahdollisuudella oppia on väliä.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Sinimaaria Ranki
Johtava asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra
Sinimaaria Ranki toimii johtavana asiantuntijana Osaamisen aika -avainalueella vastuualueenaan elinikäisen oppimisen rahoituksen kokonaisuuden analyysi sekä yhteistyössä sidosryhmien kanssa tuotettava tulevaisuuden rahoituksen periaatteiden muotoilun tukeminen.

Helsingin Sanomat povaa pääkirjoituksessaan 17.8.2020 syyskuun budjettiriiheen lihavaa riitaa työllisyyskeinoista. Valtiovarainministeriö on laatinut ehdotuksen työllisyyttä parantavista toimenpiteistä, jotka koskevat ikääntyneitä, työllisyyspalveluita, työttömyysetuuksia ja opiskelua. Ehdotukset ovat sellaisia, jotka viranhaltijoiden laskelmien mukaan vahvistavat sekä työllisyyttä että julkista taloutta.

Koronan vaikutuksesta työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut kauttaaltaan samaan aikaan, kun talouden supistuminen on vähentänyt avointen työpaikkojen määrää.

TEM:in kesäkuun 2020 työllisyyskatsauksen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä oli 64 prosenttia suurempi ja vastaavasti avointen työpaikkojen määrä viidennes vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Koska koulutus ja opiskelu parantavat työttömien työllistymistä, valtion on perusteltua tarjota työttömälle osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia – kunhan ne johtavat työllistymiseen. Valtiovarainministeriö ehdottaakin, että työttömien omaehtoisen opiskelun ohjausta vahvistetaan.

Työttömien mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen

Mitkä ovat tällä hetkellä työttömän mahdollisuudet kehittää osaamistaan työllistymisen edistämiseksi? Sitra julkisti toukokuussa 2020 muistion “Työttömien näkökulma elinikäiseen oppimiseen. Miten vastuu tulisi jakaa?

Muistion rikas aineisto auttaa ymmärtämään, miksi työttömyysetuudella tapahtuva, työllistymiseen tähtäävä osaamisen kehittäminen on monitahoinen kysymys, jonka ulottuvuuksista taloudelliset laskelmat ovat vain yksi osa.

Työttömien osaamisen kehittämisen keskeiseksi mahdollistavaksi tekijäksi nousee muistion aineistossa luottamus.

Luottamuksen rakentumisen kannalta olennaisia ovat työttömän henkilökohtaiset kohtaamiset ohjaajan tai viranomaisen kanssa. Kohtaamisessa koettu ennakkoluuloton, puolueeton suhtautuminen auttaa työtöntä tunnistamaan omia osaamisiaan ja vahvistaa näin hänen luottamustaan omiin kykyihinsä ja työllistymiseensä. Tämä lisää hänen voimavarojaan hakea työtä tai kehittää osaamistaan.

Kun työllistymisen mahdollisuudet osaamisen kehittymisen myötä paranevat, myös luottamus yhteiskunnan rakenteisiin vahvistuu.

Sanktioista tarkoituksenmukaisia

Muistio tuo esiin eri osapuolten jakaman kokemuksen siitä, ettei tärkeisiin työttömän ja työvoimapalveluiden asiantuntijoiden henkilökohtaisiin kohtaamisiin tahdo olla riittävästi aikaa. Muistiosta nouseekin ehdotus, voisiko työttömyyteen liittyvää kovin monimutkaista byrokratiaa yksinkertaistaa ja näin vapauttaa asiantuntijoiden aikaa kontrolloinnista niiden ohjaamiseen, jotka siitä eniten hyötyisivät.

Työllisyyspalveluiden toimivuuteen otetaan kantaa myös valtiovarainministeriön työllisyyspaketissa. Siinä ehdotetaan rakenteellisia muutoksia työllisyyspalveluihin. Samalla ehdotetaan myös sanktioita. Niiden suunnitteluun tarkoituksenmukaiseksi työttömien näkökulmamuistio tarjoaa kokonaisvaltaista ymmärrystä.

Muistion aineistosta käy ilmi myös se, että aktiivinenkin työnhakija saattaa törmätä työmarkkinoilla erilaisiin ennakkoluuloihin. Niin työnhakijat itse kuin työllisyystoimijat kertoivat havainneensa, että sellaisia tuntuisivat aiheuttavan rikkonainen työuran tai ikä – tutkimusten mukaan ikäsyrjintä alkaa jo 45-vuotiaista.

Vaikka siis työtön yrittäisi kehittää osaamistaan ja työllistyä, yhteiskunnassa vallitsevat rakenteet saattavat hankaloittaa tavoitteen saavuttamista.

Myös työnantajien rooli ikääntyneiden työllisyyden parantamiseksi otetaan esiin valtiovarainministeriön työllisyyspaketissa. Ehdotuksena on selvittää, miten työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallia voitaisiin kehittää niin, että se kannustaa työnantajia edistämään työkykyä aiheuttamatta kuitenkaan ikäsyrjintää työmarkkinoilla.

Arjen kokemukset, laskelmat ja tutkimustieto yhdessä

Työllisyystoimia koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa on tärkeää jaksaa käydä eri näkökulmia yhteen tuovaa keskustelua siitä, miten yhteiskunnan rakenteet ja politiikan toimenpiteet tukevat ihmisten osaamisen kehittymistä eri elämäntilanteissa.

Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan taloudellisia laskelmia ja eri tieteenalojen tutkimustuloksiin pohjautuvaa tietoa.

Viisaan päätöksen tekemiseksi tarvitaan niiden lisäksi kokonaisuuden katsomista – ymmärrystä siitä, mitkä inhimilliset ja systeemiset tekijät vahvistavat luottamusta ja tulevaisuudenuskoa yhteiskunnassa.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?