archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Valinnanvapau­desta ei tullutkaan katastrofia

Laajennettua valinnanvapautta on kokeiltu viidellä paikkakunnalla noin vuoden verran ja tähänastiset opit on nyt kirjattu raportin muotoon.

Kirjoittaja

Tuula Tiihonen

Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus

Julkaistu

Alkuvuodesta julkaistun väliarvioinnin päätulokset kiteytyvät otsikkoon, jonka mukaan palvelusetelikokeilun ensimmäisessä väliarvioinnissa ei noussut esiin yllätyksiä.

Ja näinhän se juuri on. Vuoden aikana yhteensä 336 000 asukasta käsittävillä kokeilualueilla on tutustuttu kapitaatiopohjaiseen eli ikä- ja sairastavuuskorjattuun asukaskohtaiseen maksuperiaatteeseen terveyskeskustason eli ns. suoran valinnan palveluissa.

Yhdellä alueella on kokeiltu myös puhdasta kapitaatiota ilman mitään painotuksia. Uudesta palvelujen järjestämismallista on tullut osa paikkakuntien tavallista arkea ja siellä pikemminkin ihmetellään, että mikä tässä valinnanvapaudessa on niin ihmeellistä?

Sitra on ollut kokeilujen vahva kannattaja, sillä vain käytännön kokemusten kautta tiedämme mikä meillä toimii ja mikä ei. Mielenkiintoista on ollut se, että kokeilut on pystytty toteuttamaan ilman ainuttakaan lainsäädäntömuutosta. Kokeilujen alku oli toki haastavaa, sillä selvitettäviä käytännön asioita oli kasapäin, joista erityisesti tietojärjestelmähaasteet aiheuttivat päänvaivaa.

Nyt pitkin siirtyä toimintamalliin ja palvelukulttuuriin, jossa potilaat ovat ennen kaikkea asiakkaita ja suoritteiden määrä ei ollutkaan enää maksuperiaatteena.

Tietojärjestelmät haasteena – kekseliäisyys arvossaan

Heti kokeilujen suunnitteluvaiheessa todettiin, että sairauksien hoitoa varten rakennetut potilastietojärjestelmät eivät riittäneet alkuunkaan, sen sijaan tarve yhtenäiselle asiakkuudenhallintajärjestelmälle oli ilmeinen. Kokeilualueilla jouduttiinkin turvautumaan erilaisiin kekseliäisyyttä vaatineisiin, osittain manuaalisiin tietojärjestelmäratkaisuihin kovissa aikataulupaineissa. Tästäkin selvittiin, vaikka optimaalisiin ratkaisuihin ei päästykään.

Uutta kokeiluissa on ollut se, että kaikki kokeilujen ehdot täyttävät palveluntuottajat ovat päässeet mukaan kokeiluihin ilman raskaita ja aikaa vieviä kilpailutuksia. Valinnanvapauden vallitessa kun ei siis kilpailuteta.

Yhdessä kokeilualueiden ja palveluntuottajien kanssa laadittiin Kokeilujen ehdot ja periaatteet -dokumenttin, joka on ollut perustana monille kokeilualueiden omille sääntökirjoille. Lisäksi julkaistiin opas palveluntuottajille helpottamaan kokeiluihin mukaan lähtöä.

Haastavaa oli palveluntuotannon ja järjestäjän tehtävien erottaminen toisistaan tilanteessa, jossa järjestäjää ei vielä ole ollut. Tästä kaikesta huolimatta kokeiluille povatut katastrofaaliset seuraukset (Jyväskylän valinnanvapauskokeilu on tuhoon tuomittu jo etukäteen, HS, 4.1.2017) ovat pitkälti jääneet toteutumatta. Useat ihmiset ovat vaihtaneet palveluntuottajaa kokeilualueilla ja yksityisiä palveluntuottajia on saatu mukaan kokeiluihin kohtuullisesti.

Ylä-Savon esimerkki: yksinkertaisuus mahdollistaa aidon valinnan

Kokeilujen seurauksena on syntynyt uutta toimintaa, ja vieläpä alueelle, jossa tätä ehkä pidettiin etukäteen kaikkein epätodennäköisimpänä harvan asutuksen ja kaukaisen sijainnin vuoksi, eli Ylä-Savoon, tarkemmin ottaen Kiuruvedelle ja Sonkajärvelle. Alueen asukkaat ovat toivottaneet uuden palveluntuottajan, Kiuruveden Kunnanlääkärit lämpimästi tervetulleeksi ja moni alueen asukas onkin valinnut tulokkaan omaksi palveluntuottajakseen.

Ylä-Savossa on käytössä ehkä kaikkein yksinkertaisin malli ja siellä valinnanvapaus myös toimii oikeasti, sillä asukas voi vaihtaa palveluntuottajaa niin halutessaan aivan kuten Ruotsissa ja Virossa. Valitettavasti Suomessa ehdotetussa valinnanvapauslaissa vaihtoväli tullaan lukitsemaan kuuteen kuukauteen, mikä ei ole asukkaan edun mukaista.

Sääntö on ristiriidassa valinnanvapauden periaatteen kanssa, jonka mukaan vapaus valita luo kannustimen sille, että tuottaja tarjoaa hänelle mahdollisimman hyvää laatua.

Tutkimustulokset Ruotsista ja Englannista osoittavat, että palveluntuottajaa vaihdetaan harvoin. Kuuden kuukauden odottamisen sijaan maksukykyiset asiakkaat todennäköisesti hakeutuvat yksityisille palveluntuottajille rahalla kuten tähänkin asti ja maksukyvyttömät jonottavat kuten tähänkin asti. Eli mikä sitten muuttuukaan?

Luvassa lisää oppeja valinnanvapauden instrumenttien toimivuudesta

Kokeiluissa asukkaat ovat olleet pääosin tyytyväisiä laajentuneeseen valinnanvapauteen aivan kuten Ruotsissa ja Virossakin.

Eniten odotuksia kohdistuu viestintään; lähes kaikilla kokeilualueilla toivotaan enemmän tietoa kokeiluista sekä palveluista ja niiden sisällöstä. Tähän kannattaa pistää lisää paukkuja nyt, kun kokeilut ovat laajenemassa nykyisistä kokeilualueista Jyväskylässä, Ylä-Savossa, Tampereella sekä Keski-Uudellamaalla sekä viidellä uudella paikkakunnalla (Vaasa, Etelä- ja Pohjois-Karjala, Kainuu ja Päijät-Häme).

Päijät-Hämettä lukuun ottamatta uusilla alueilla tullaan kokeilemaan valinnanvapauden toista instrumenttia eli henkilökohtaista budjettia. Hienoa, että luvassa on lisää oppeja ja kokemusta valinnanvapauden eri instrumenttien toimivuudesta.

Mistä on kyse?