Siirry suoraan sisältöön

Sitra. Kuva: Miikka Pirinen / SITRA

Julkaistu 18.04.2019

Vastauksia MustReadille verouudistus-selvityksestä

Miksi työn tuottavuuden muutos ei ole vertailtavissa päästöoikeuden hintaan päästökaupassa? Miksi käytimme mallinnuksiin kahta eri mallia ja mitä elinkaaripäästöpohjainen valmistevero maksaisi hallinnollisesti? Kestävän kehityksen verouudistus -selvityksemme mallinnusten taustoja on hyvä avata lisää.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Saara Tamminen
Johtava asiantuntija, Ilmastoratkaisut, Sitra
Saara Tamminen on Sitran Ilmastoratkaisut -tiimin johtava asiantuntija erityisesti kansainväliseen talouteen, talouspolitiikkaan ja taloudellisiin selvityksiin liittyvissä kysymyksissä.

Kiitokset Mustreadille selvitystämme koskevasta pitkästä artikkelista. Selvityksestämme seurannut keskustelu on ollut ilahduttavaa ja tervetullutta. Mustreadin artikkelissa esitettyihin väitteisiin ja muihin saamiimme kysymyksiin liittyen haluaisin tehdä pari selvennystä, joista toivottavasti on apua kokonaisuuden hahmottamisessa. Pahoittelen jo tässä vaiheessa, että tässä kirjoituksessa pureudun aika syvälle selvityksen teknisiin yksityiskohtiin – eikä tämä siksi välttämättä palvele kaikkien lukijoiden tarpeita.

Ensinnäkin, toimittaja Roger Wessman väitti, että työn tuottavuus laskisi kahdessa ensimmäisessä kestävän kehityksen verouudistuksen mallinnuspaketeissa 0,5 tai 1,3 prosenttia perustuen ilmeisesti työllisyys- ja BKT-vaikutusten (bruttokansantuote) eroon. Wessmanin kommentti keskittyy vain arvonlisäykseen, mutta bruttokansantuote (BKT) lasketaan markkinahintaisesti summaamalla yhteen toimialoittaiset bruttoarvonlisäykset (nämä riippuvat tuottavuuden, työvoiman ja pääoman käytön muutoksista) sekä lisäämällä näihin arvonlisäyksiin tuoteverot vähennettynä tuotetukipalkkiolla. Tarkempaa selvitystä BKT:n erilaisista laskentametodeista saa esimerkiksi täältä.

Tuottavuus todella laskee hieman kahdessa ensimmäisessä esimerkkipaketeissa keskimääräisesti perusuraan verrattuna, mutta tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että ansiotuloverotusta lasketaan. Kun palkat kasvavat hitaammin kuin perusuralla, työllisyys lisääntyy yleisesti koko kansantalouden tasolla ja erityisesti työvoimaintensiivisillä toimialoilla. Tuottavuuden lasku ei ole kuitenkaan niin suurta, kuin Wessman arvioi. Korkeampien ympäristöverojen ohjatessa kulutusta vähemmän verotettujen, mutta puhtaampien hyödykkeiden suuntaan, välillisten hyödykeverojen pohja pienenee lisäksi ja vaikuttaa negatiivisesti bruttokansantuotteeseen. Näiden dynamiikkojen vaikutuksia bruttokansantuotteen muutokseen on havainnollistettu teknisen raportin kuviossa 10. Kyseisessä kuvassa ’technology’ muutos kuvaa tuottavuuden muutoksen vaikutusta BKT:n kasvuun ja ’commodity taxes’ osa välillisten verojen vaikutusta. Näiden kahden tekijän kontribuutiot BKT:n kasvuun ovat siis käytännössä negatiivisia sen takia, että kansantalous ohjautuu puhtaampien ja työvoimaintensiivisempien tuotteiden kulutukseen ja tuotantoon. Mallinnuksessa ei lisäksi oteta nyt huomioon nousevien ympäristöverojen mahdollisia positiivisia vaikutuksia tuottavuuteen uusien innovaatioiden kautta. Tällaisia positiivisia vaikutuksia innovaatioihin on löydetty useassa tutkimuksessa (katso tekninen raportti osa 2). Tuottavuusvaikutukset jäisivät todennäköisesti paljon pienemmiksi, jollei jopa positiivisiksi, jos nämä olisi huomioitu mallinnuksessa.

Lisäksi tulee huomata, että BKT ja tuottavuus kasvavat merkittävästi perusuralla. Muutokset mallinnuksessa on ilmoitettu politiikkamuutosten aiheuttamana erona tähän kasvutrendiin. Negatiivinen vaikutus tuottavuuteen ei siis tarkoita, että verrattuna tähän päivään tuottavuus ei kasvaisi. Se kasvaa vain hieman vähemmän ansiotuloverotuksen keventämisen takia kuin perusuralla.

Työn tuottavuuden ja hyödykeverojen BKT:n kasvua hieman alentava vaikutus ei ole vertailtavissa päästövähennystoimenpiteiden kustannuksena EU:n päästöoikeuksien hintaan, joka mittaa suoraa lisäkustannusta päästöoikeuksien ostajalle. Mustreadin artikkelissa esitetty tulkinta päästövähennyskustannuksista mallinnuksissa on mielestäni hyvin erikoinen. Päästövähennysten kustannusta koko talouden näkökulmasta olisi parempi tarkastella sen pohjalta, miten se vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Hyvinvoinnin muutokseen ei ole täydellisiä mittareita, mutta esimerkiksi reaalisen kulutuksen muutos on ollut usein käytetty mittari. Ottaen huomioon, että tarkoituksena olisi juuri laskea saastuttavien tavaroiden ja palveluiden kulutusta, on tämäkin mittari kuitenkin hieman haastava tässä kontekstissa. Pelkästään reaalisen kulutuksen ja ostovoiman mallinnettujen tuloksien pohjalta päästövähennysten kustannus on negatiivinen ensimmäisessä ja viimeisessä esimerkkipaketissa (eli päästövähennykset lisäävät reaalista ostovoimaa) ja positiivinen, ostovoimaa hieman vähentävä, toisessa (kulutukseen merkittävästi vaikuttavassa) paketissa. Näistäkään mittareista saatavia tuloksia ei kuitenkaan voi verrata EU:n päästökaupan päästökustannuksiin. Päästökaupassa päästöoikeuden hinta mukailee päästövähennysten marginaalikustannuksia päästökauppasektoreilla.

Kahden erilaisen mallinnustyökalun käyttö tarjoaa enemmän tietoa

Eri pakettien tuloksia ei lisäksi tulisi suoraan vertailla toisiinsa, kuten sekä muistiossa että teknisessä raportissamme huomautetaan. Esimerkkipaketit ovat hyvin erikokoisia muutosten laajuuden ja kohdistuksen suhteen. Lisäksi 3. paketti on laskettu eri mallilla kuin kaksi ensimmäistä. Kyseinen E3ME-malli mallintaa talouden mekanismeja hyvin eri tavalla kuin FINAGE-malli. E3ME on ekonometrinen malli, jossa johdetaan ekonometrisestä analyysistä keskimääräiset vasteet taloudellisista indikaattoreissa politiikassa tehtäviin muutoksiin ilman oletuksia taloustoimijoiden rationaalisesta käyttäytymisestä. Erityisesti työmarkkinoiden mallinnus eroaa tässä mallissa FINAGE -mallista. Lisää kyseisestä mallista ja sen mallinnustavoista voi lukea tästä manuaalista.

Halusimme tuoda esille juuri laskelmia, jotka pohjaavat erilaisiin talouden mallinnustapoihin, jotta johtopäätökset eivät perustuisi vain yhden mallin rakenteisiin ja oletuksiin. E3ME-mallia on käytetty paljon mm. Euroopan Komission analyyseissa ja FINAGE-mallia taas muun muassa Suomen keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmien teossa.

Mitä elinkaaripäästöpohjainen valmistevero maksaisi hallinnollisesti?

Tuotteen elinkaareen pohjautuvien verojen hallinnollista kustannusta on vaikea määritellä tarkasti. Esimerkiksi McAusland ja Najjar selvittivät asiaa muutaman vuoden takaisessa artikkelissaan ja he suosittelevat mallia, jossa käytettäisiin maailmanlaajuisia panos-tuotos aineistoja määrittelemään keskiarvoinen elinkaaripäästö tuoteryhmittäin. Yrityksille annettaisiin tämän jälkeen mahdollisuus toimittaa omia laskelmia tuotteidensa elinkaaripäästöistä, joita he tekevät jo nyt pelkästään tuodakseen kuluttajille tietoa ympäristöystävällisyydestään. Nämä yritysten omat laskelmat voisi tarkistaa sertifiointien pohjalta tulevaisuudessa sekä kulutussuojan että verotuksen näkökulmista. Yritysten omien laskelmien sertifioinnin ja laskennan kustannuksia on vaikea määrittää, koska ne riippuisivat myös siitä kuinka suuri osa yrityksistä haluaisi lähteä tekemään niitä. Niiden laskemisen kustannusarvioissa on myös paljon vaihtelua toimittajien välillä. Viime aikoina on kuitenkin kehitelty laskentamenetelmiä koko ajan eteenpäin ja esimerkiksi Big Data -metodeja ja koneoppimista mietitään tehostamaan ja nopeuttamaan näiden tekemistä entisestään jopa tuotekohtaisesti. Uusien laskentametodien voisi arvella pienentävän hiilijalanjälkilaskelmien kustannuksia tulevaisuudessa. Näistä syistä on vaikeaa antaa tarkkaa lukua hallinnollisista kustannuksista tai niiden jakaumasta julkisille toimijoille tai yrityksille (ja sitä kautta kuluttajahintoihin).

Lisäksi kulutuspohjaiseen hiiliverotukseen liittyen tulee huomata, että emme ehdota, että sillä korvattaisiin esimerkiksi EU:n päästökauppajärjestelmää. Omissa laskelmissamme kulutuspohjaisista hiiliveroista lisävero kasvihuonekaasuille ei koske niitä osia globaaleista arvoketjuista, jotka ovat EU:n päästökaupan piirissä (katso teknisen raportin luku 3.4 ).

Suosittelemme Kestävän kehityksen verouudistus -selvityksemme tekniseen raporttiin tutustumista, koska siinä avataan paljon tarkemmin mallinnusta ja oletuksia suomenkieliseen muistioon verrattuna, jonka pohjalta Mustreadin artikkeli on kirjoitettu. Mikäli mallinnuksista herää vielä kysymyksiä, ottakaa ihmeessä yhteyttä – jatkamme mielellämme keskustelua!

Tutustu materiaaleihin

Mistä on kyse?