Siirry suoraan sisältöön

Kuvaaja: Jarmo Lahti

Julkaistu 22.08.2013

Villiä, mutta konkreettista ideointia tulevaisuuden terveydestä

Kirjoittaja
 
Tiina Heinilä

10 pienryhmää, 10 keskustelunaihetta, viitisenkymmentä asiantuntijaa ja kolme tuntia. Sitran koolle kutsuman ideapajan tavoite ei ollut vähäpätöinen: ennakoida, millaisia terveyspalveluita suomalaiset tarvitsevat 2020-luvulla.

Terveydenhuolto tulee muuttumaan, se on selvä. Väestön ikääntyessä huoltosuhteemme heikkenee, julkiset palvelut kuormittuvat, eikä meillä enää ole varaa ylläpitää nykyisen kaltaista sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää. Mutta ei tästä enempää – ravintola Sipulista varattu tila Sitran ideapajalle täyttyi osallistujista, joille oli kutsussa luvattu, että tässä tilaisuudessa ei puhuta sanaakaan SOTE-uudistuksesta.

Lähitulevaisuudessa häämöttävä muutos näyttäytyy mielenkiintoisempana, kun asian kääntää päälaelleen. Suomalaiset ovat yksi maailman korkeimmin koulutetuista väestöistä. Suomessa 2009 tehty päätös nopean laajakaistayhteyden ulottamisesta koko maahan herätti enemmän huomiota ulkomailla kuin täällä kotimaassa, sillä meille on niin selvää, että nopea nettiyhteys on kaikille kuuluva perusoikeus. Väestömme ikääntyy nopeasti, mutta eläkeläisemme ovat terveempiä kuin ennen. Miksi tyytyisimme siihen, että terveydenhoitopalvelut pysyvät samana?

Sitran ideapajaan kokoontunut joukko terveydenhuoltopalveluiden ammattilaisia – yrityksien, kuntien, järjestöjen ja viranomaisten edustajia – oli tästä lähtökohdasta tietysti samaa mieltä. Suomen on mahdollista tulla sähköisten omahoitopalveluiden edelläkävijäksi; siksi ideapaja järjestettiin. Sähköiset omahoitopalvelut tunnistetaan nousevaksi trendiksi, mutta Suomesta on puuttunut kokoava taho, joka tuo yritykset yhteen; siksi Sitra toimi järjestäjänä.

Seurasin kahta pienryhmissä toteutettua ideointisessiota, nopeata vaihtoa niiden välillä, ja lopussa kolmeen minuuttiin tiivistettyjä ryhmien parhaita ideoita toistaiseksi vielä tuorein silmin. Aloitin työt Sitrassa kaksi viikkoa sitten.

Ideoista, tekijöistä ja halusta tulevaisuuden kuluttajalähtöiset terveydenhuollon palvelut eivät jää uupumaan, mutta jäin päivän päätteeksi miettimään kolmea laajempaa pulmaa, joista ensimmäinen on kielellinen. Ajatuksen tiivisti eräs ideapajaan osallistunut: ”Välillä on vaikeaa löytää sanoja sille mullistukselle, joka terveydenhuollossa käynnissä.”

Toinen on asenteellinen: miten Suomessa tulisi valmistautua edessä oleviin muutoksiin, ja saada päättäjät päättämään – tai edes sitoutumaan – uusiin toimintamalleihin. ”Missä päättäjät ovat näistä tilaisuuksista?”, kysyi eräs osallistuja. (Tähän huomiona, että ideapaja ei ollut yksittäinen tapahtuma eikä varsinaisesti suunnattukaan päättäjille: Sitra tulee palaamaan terveydenhuollon tulevaisuus -teemaan syksyn muissa tapahtumissaan, kuten täällä ja täällä.)

Kolmas huomio nostettiin niin ikään esille ideapajan loppukeskusteluissa: miten varmistaa, että julkinen sektori ei estä vaan mahdollistaa innovatiivisuuden? Tai laajemmin ajateltuna, miksei jätetä markkinoiden päätettäväksi, millaisia terveydenhuoltopalveluita Suomessa 2020-luvulla käytetään?

Ideapaja jätti ilmaan suuria kysymyksiä, mutta antoi myös täsmällisiä ideoita. Villit ajatukset, pöytään piirtämiset ja värikkäät post it -laput konkretisoituivat päivän päätteeksi ryhmien esittelemiin parhaisiin ideoihin. Ikääntyvien palveluita pohtiva ryhmä esitteli terveystaksit. Kuluttajien odotuksista keskustellut ryhmä päätyi ehdottamaan lisää vertaa.fi –tyylisiä palveluita terveydenhuoltopalveluiden laadun, käyttäjäkokemuksen ja hinnan vertailemiseksi.

Entä miltä kuulostaa virtuaaliklinikka, jossa lääkäri odottaa potilasta eikä päinvastoin? Päivän parhaaksi ideaksi äänestettiin terveyden pelillistämistä ideoineen ryhmän sovellus, Peliaika, jossa lapset ansaitsevat itselleen aikaa pelaamiseen liikunnalla.

Ennakoiminen ei ole helppoa, mutta meistä kaikista tulee vanhuksia. Millaisia sähköisiä palveluita sinä haluaisit eläkeläisenä käyttää?

Mistä on kyse?