Julkaistu 04.12.2017

Voiko Tulevaisuuden kyselytunti olla käyttöliittymä rakentavaan demokratiaan?

Tulevaisuuden kyselytunnilla meillä oli kansalaisina mahdollisuus esittää mielipiteitämme suoraan päättäjille julkisessa tilaisuudessa.
Kirjoittajat
Hankepäällikkö, Lahden kaupunki
Katja Karevaara toimii hankepäällikkönä Lahden nuorisopalveluiden Ohjaamo Lahti –hankkeessa (ESR). Ohjaamosta alle 30-vuotiaat saavat apua työhön, koulutukseen ja tulevaisuuteen liittyvissä asioissa nopeasti ja tarpeiden mukaan.
toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto
Ulla Siimes on Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja. Vanhempainliitto on vanhempien osallisuuden edistäjä sekä kodin ja koulun/päiväkodin yhteistyön kehittäjä.

Osallisuus tuntuu monille etäiseltä muka-demokratialta ja se liitetään usein myös kärjistyneeseen keskusteluun yhteiskunnallisista aiheista. Suomalaiset ovat maailmalla tunnetusti taitavia rauhanneuvottelijoita. Miten voimme tuoda piilevät neuvottelijan kykymme paremmin esiin? Miten voimme keskustella asioista mahdollisuuksien kautta? Tulevaisuuden kyselytunti on kansalaisten käyttöliittymä rakentavaan demokratiaan, jossa osallisuus tehdään näkyväksi.

Mikä Tulevaisuuden kyselytunti on?

Eduskunnan Pikkuparlamentissa 27.marraskuuta 2017 järjestettiin Tulevaisuuden kyselytunti. Tulevaisuuden kyselytunnin oli tarkoitus edistää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua kansalaisten ja päättäjien välillä. Kokeilun avulla pyrittiin myös tekemään ideoita näkyväksi eduskunnan jokaviikkoisen kyselytunnin kehittämiseksi nykyistä keskustelevammaksi. Keskustelun aiheet tulivat eri puolilta Suomea järjestetyistä demokratiatapahtumista ja kyselytunnilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä suoraan ministereille. Tapahtuma kuului oikeusministeriön ja Sitran järjestämään keskustelusarjaan Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.

Keskusteluun osallistuvat opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, oikeusministeri Antti Häkkänen, työministeri Jari Lindström, elinkeinoministeri Mika Lintilä, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Puhetta johti eduskunnan I varapuhemies Mauri Pekkarinen. Tapahtumaan osallistui 140 kansalaista eri puolilta Suomea sekä Sitra Erätauko-kehittäjäryhmän jäseniä.

Käyttöliittymän prototyyppi toimii

Tulevaisuuden kyselytunti alkoi aamukahvien merkeissä. Valtiosihteeri Paula Lehtomäki avasi tilaisuuden, jonka jälkeen julkaistiin pamfletti: Demokratiassa kuplii. Dialogin mahdollisuus suomalaisessa digiyhteiskunnassa. Julkistamiseen liittyvän paneelikeskustelun jälkeen oli varsinaisen kyselytunnin vuoro.

Tulevaisuuden kyselytunnin aikana ministerit istuivat puolikaaressa lähellä kansalaisia. Kyselytunnilla esitetyt kysymykset olivat ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä, vaikka aiheet tulevat yksittäisiltä kansalaisilta. Esimerkiksi Anne-Maria Karjalainen Lahdesta esitti kysymyksen ministeri Mika Lintilälle, joka liittyy kielen suhteesta todellisuuden muovautumiseen. Miten päättäjät voivat vaikuttaa siihen, että nuorten syrjäytymisen sijaan puhuisimme nuorten mahdollisuuksista?

Puhemies laittoi välillä yleisön keskustelemaan pienissä ryhmissä, välillä äänestettiin punaisin ja vihrein lapuin. Koko tilaisuuden ajan puhemies Pekkarinen piti myönteistä ilmapiiriä yllä ja puheensorina jatkui vilkkaana.

Mitä koimme, miten eteenpäin?

Toteutunut Tulevaisuuden kyselytunti ei ollut uudistuksissaan ihan niin lennokas kuin Erätauko-kehittäjäryhmä suunnitteli, mutta pienin askelin eteneminen on joskus paikallaan.

Suomalaiseen tapaan yhteinen kahvituokio tilaisuuden alussa käynnisti keskustelun ja tilaisuuden alussa vallitsi mukava, keskusteleva ilmapiiri. Seminaariosuuden alettua keskustelu lopahti, koska yleisöä ei osallistettu seminaarin kulkuun. Keskustelu lähti kuitenkin hienosti uudelleen liikkeelle kyselytunnilla ja puhemiehen antamat ”pariporinakeskustelut” saivat osallistujien kielenkannat uudelleen auki.

Keskustelu oli oikeaa keskustelua, ei teatteria

Tilaisuudessa vallitsi hyvä, keskusteleva henki ja oli ilo huomata, että ministerit olivat tilaisuudessa läsnä ja kuulolla ihmisinä. Ministereiden vastaukset olivat asiantuntevia, mutta arkikielisiä, ja yleisölle esitetyt vastakysymykset olivat hyvin pohdittuja. Tunnelma oli rento, huumoriakin oli mukana, mutta tilaisuus oli silti arvokas. Päällimmäiseksi jäi ajatus siitä, että keskustelu oli oikeaa keskustelua, ei teatteria.

Kansalaisten piilevät keskustelu- ja neuvottelutaidot esiin

Tulevaisuuden kyselytunti auttaa tuomaan kansalaisten piileviä keskustelu- ja neuvottelutaitoja esiin. Samalla päättäjät saavat tietoa päätöksentekoon suoraan kansalaisilta. Mitä käyttöliittymäsuunnittelun periaatteita voisi huomioida Tulevaisuuden kyselytunnin jatkokehityksessä?

  1. Käyttöliittymän on tarkoitus mahdollistaa vuorovaikutus. ”Demokratian” kanssa ei voi olla suoraan vuorovaikutuksessa, koska se on abstrakti käsite. Huomasimme, että Tulevaisuuden kyselytunti on yksi käyttöliittymän osa, jolla rakentavan demokratian kanssa voi olla vuorovaikutuksessa. Tulevaisuuden kyselytunti on yksi rakentavan demokratian työkalu.
  2. Selkeys. Tulevaisuuden kyselytunnin rakenne ja tarkoitus osoitetaan osallistujille: mitä tapahtuu, kuka kysyy, kuka vastaa ja mihin viesti menee eteenpäin.
  3. Osallistujan tulee voida hallita tilannetta. Tulevaisuuden kyselytunnille osallistuville annetaan mahdollisuus ymmärtää mitä tapahtuu ja milloin saa sanoa asiansa.
  4. Tavoitteena suora vaikutusmahdollisuus. Tulevaisuuden kyselytunnin kansalaisten kysymysten ja palautteen pitäisi mennä mahdollisimman suoraan päätöksenteon tueksi.
  5. Yksi päätoiminto: dialogi. Tulevaisuuden kyselytunti toimii parhaiten, kun se on yksi selkeä dialoginen työkalu päätöksenteon tueksi – ei ”toiveiden Linnanmäki”.
  6. Osoitetaan osallistujille seuraava askel. Tulevaisuuden kyselytunnilla kerrotaan mitä tapahtuu seuraavaksi, mihin päätöksentekoon dialogi liittyy ja millä aikataululla päätöksiä tehdään.
  7. Käytännön järjestelyt ohjaavat osallistujien käytöstä. Tulevaisuuden kyselytunnilla käytännön ratkaisut vaikuttavat dialogin onnistumiseen. Esimerkiksi päättäjät ovat tilassa samalla tasolla kansalaisten kanssa tasavertaisen keskustelun onnistumiseksi. Mahdollisuuksien mukaan päättäjät osallistuvat vapaamuotoiseen Tulevaisuuden kyselytunnin etukäteis- tai jälkikeskusteluun.
  8. Johdonmukaisuus. Tulevaisuuden kyselytunnin perusperiaatteet pysyvät samana, vaikka käyttöliittymää kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun käyminen.

Esimerkkinä muille rakentavan demokratian käyttöliittymille

Tulevaisuuden kyselytunnin käyttöliittymän avulla meillä on kansalaisina mahdollisuus esittää mielipiteitämme suoraan päättäjille julkisessa tilaisuudessa. Voimme tuoda kansalaisina piilevät neuvottelijan kykymme paremmin esiin ja voimme keskustella yhteiskunnallisista asioista mahdollisuuksien kautta. Mielestämme Tulevaisuuden kyselytunti voi olla kansalaisten käyttöliittymä rakentavaan demokratiaan, jossa osallisuus tehdään näkyväksi ja puheet muka-demokratiasta kuopataan. Tulevaisuuden kyselytunti voi olla esimerkkinä myös muille rakentavan demokratian käyttöliittymille.

Mistä on kyse?