Arvioitu lukuaika 2 min

Koulujen hävikkiruoka asukastupien ja työttömien lautasille

Kouluissa syötävän ruuan määrän arviointi on vaikeaa. Porissa yli jäävä ruoka päätyy kaupungin sosiaalityön ruoka-avuksi.

Kuva: Topias Dean

Julkaistu

Ongelma

Ruoan tuotannon ympäristövaikutukset ovat valtavat: 70 prosenttia makeasta vedestä käytetään maatalouteen samalla kun esimerkiksi karjatalouden ilmastopäästöt ovat suuret. Suomalaisessa kouluruokailussa syntyy huomattavia määriä ylijäämäruokaa, jolloin tuotannon ympäristövaikutukset ovat syntyneet ”turhaan”.

Tarvittavan ruoan ja syntyvän tarjoiluhävikin määrää on vaikea arvioida ennakkoon: koululaiset sairastavat, eivät halua syödä tarjolla olevaa ruokaa, tai syövät vähemmän, kuin mitä koululle tilataan. Toisaalta Suomessa on ruoka-apua tarvitsevia henkilöitä. Vaikka ruuasta on paikoittain ylitarjontaa, eivät ylijäämäruokaa tuottavat yksiköt ja ruoka-apua tarvitsevat henkilöt usein kohtaa.

Ratkaisu: Ravinnepankki – Porin koulujen hävikkiruuan hyödyntäminen ruoka-apuna

Porin kaupunki mittaa kouluilla syntyvää ruokatarjoiluhävikkiä ja toimittaa ylijääneen kouluruuan aikuissosiaalityön kohtaamispaikkoihin asukastuville ja muutamaan työttömien yhdistysten päivätoimintakeskukseen asiakkaiden maksutta kotiin vietäväksi ruoka-avuksi. Seurannan ansiosta kouluille tilataan vähemmän ylijäävää ruokaa ja menekin hallinta paranee. Vuoden 2017 lopulla ylijäänyttä kouluruokaa haetaan viikoittain kahdeltatoista koululta ja sitä riittää lähes 1400:lle ruoka-avun tarvitsijalle. Vielä noin 60 % syömättä jääneestä kouluruuasta jää kouluille ja päätyy biojätteeksi.

Tarjoiluhävikin hyödyntämisen lisäksi kouluilla on vietetty lautasjätteen vähentämisen teemaviikkoja, jolloin oppilaan lautaselle syömättä jättämä ruoka punnitaan.

Toimintamalli ja hyödyt kunnalle

Koulujen ylijäämäruuan hyödyntäminen maksuttomana ruoka-apuna vähentää kaupungin toiminnassa syntyvää ruokahävikkiä ja luo kaupungille yhteiset pelisäännöt hävikin hyödyntämiselle. Koulujen tarjoiluhävikistä on tullut näkyvää, kun sen määrää arvioidaan säännöllisesti ja ylijäämä päätyy syötäväksi. Toiminta on myös joustavaa: koulukeittiöiden emännät soittavat noudon paikalle, jos tarjoiluhävikkiä jää 10 kiloa tai enemmän. Samalla Nuorten Työpaja saa kuljetuksista järkevää työtä nuorille kuntoutettaville työttömille.

Hyödyt kuntalaiselle

Ruoka-avun jakelupisteet ovat tavoittaneet uuden säännöllisesti osallistuvan asiakaskunnan. Ruoka-apu tavoittaa myös uusia kävijöitä asukastupiin ja toimintakeskuksiin. Avun jakeluhetki on aito kohtaaminen ja apu yksinäisille. Ruoka-apu saattaa olla hakijan ainoa lämmin ateria päivässä.

Aikuiset saavat parannusta omaan ravitsemukseensa ja osin myös talousahdinkoonsa matalan kynnyksen palveluilla. Myös kouluruuan arvostus kasvaa, kun sitä haluavat myös muut kuin koululaiset. Lisäksi lautasjätteen punnitukset parantavat koululaisten ja opettajien tietoisuutta hukkaan heitetyn ruuan määrästä. Kampanjoilla muistutetaan, että ilmainen kouluruoka on etuoikeus, ja että lautaselle otetaan ruokaa vain sen verran kuin jaksetaan syödä.

Hanke

Kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot

Sitran kokoamalla listalla esitellään kuntien inspiroivimmat kiertotalouden toimet, jotka voidaan ottaa käyttöön myös muualla Suomessa.

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?