archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Palveluväylä

Suomessa julkishallinnon palvelut oli pääosin digitalisoitu jo 2010-luvulle tultaessa. Ongelmaksi nousi kuitenkin tuhansien eri järjestelmien heikko yhteentoimivuus.

Kirjoittaja

Laura Halenius

Projektijohtaja, Data ja kilpailukyky

Julkaistu

Ratkaisuksi tähän ongelmaan Suomeen päätettiin rakentaa palveluväylä, jonka kaavailtin yhdistävän julkisten palveluiden tietojärjestelmät toisiinsa ja siten parantavan kansalaisten sähköisiä palveluja. Sitra haki palveluväylän idean ja tekniikan Viron X-Road-alustasta. Moni kuitenkin ehti epäillä, mahtaako tämän toteuttaminen onnistua Suomessa.

Kokeillen kohti käyttöönottoa

Sitrassa nähtiin, että palveluväylä poistaisi pullonkaulan alustatalouteen siirtymisen tieltä. Kun julkinen sektori pystyisi tuottamaan kansalliseen palveluväylään rajapintoja, mahdollistaisivat rajapinnat uusien palveluiden kehittämisen nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tämä puolestaan näkyisi kansalaisille entistä parempina palveluina.

Vuosina 2013–2015 Sitra toi yhteen julkisen ja yksityisen sektorin toimijat ja vauhditti palveluväylän syntyä.

Sitra selvitti palveluväylän hyötyjä ja toimivuutta kokeilujen kautta ja rahoitti kahta palveluväyläpilottia Espoossa ja Lahdessa. Niissä testattiin Viron X-road-ratkaisun sopivuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.

Palveluväylän käyttöönottoa edistettiin tekemällä käyttöönottoselvitykset yhdeksän kunnan kanssa: miten väyläratkaisu sopisi kuntien tarpeisiin ja miten toimeenpanovaihe saataisiin sujuvasti käyntiin kunnissa. Palveluväylän käyttöönoton etenemistä selvitettiin sote-sektorilla yhteistyössä Kuntaliiton ja STM:n kanssa. Lisäksi tehtiin selvitykset palveluväylän tietoturvasta ja kustannushyödyistä.

Palveluväylä otettiin käyttöön vuonna 2015 ja julkisen sektorin käyttövelvollisuus alkoi 15.7.2016. Velvollisuus tarkoitti liittymistoimenpiteiden käynnistämistä. Nyt siirtymäaika lähenee loppuaan: käyttöön velvoitetun organisaation on otettava palvelu käyttöön 1.1.2018 mennessä.

Avain uudenlaiseen yhteistyöhön ja palveluihin

Väylältä odotetaan paljon, ja siihen nähden siitä on keskusteltu julkisesti hämmentävän vähän.

Esimerkiksi vuonna 2018 tullaan tekemään jotain ennenkuulumatonta: suomi.fi -mobiilisovellus tuo kansalaisten tiedot verotuksesta rokotushistoriaan heidän kännyköihinsä. Vuonna 2019 käyttöönotettava väylää hyödyntävä reaaliaikainen kansallinen tulorekisteri puolestaan tekee mahdolliseksi uudenlaiset sosiaaliturvan muodot, kuten reaaliaikaisesti tulojen mukaan joustavat etuudet. Nämä ovat kuitenkin vasta alkusoitto sille, mitä palveluväylä tulevaisuudessa mahdollistaa.

Uudenlaisessa palveluarkkitehtuurissa ei ole kyse vain kansallisesta asiasta: Suomi ja Viro sopivat maaliskuussa 2017 yhteisen instituutin perustamisesta kehittämään X-Road-teknologiaa. Instituutin tarkoitus on myös levittää X-road -toimintamalli eurooppalaiseksi toimintatavaksi.

Käynnissä on siis ainutlaatuinen yhteistyö kahden valtion välillä.

Viro ja Suomi kehittävät väyliään yhteistyössä niin, että tiedonsiirto valtiorajojen yli tulee mahdolliseksi. Jo vuonna 2018 suomalaiset voivat ostaa reseptilääkkeensä paikallisesta apteekista Tallinnan-reissulla. Lähitulevaisuudessa Tallinnan ja Helsingin välillä pendelöivien työntekijöiden verotiedot kirjautuvat myös automaattisesti yhteiseen rekisteriin.

Kun palveluväylä pyörii, on Sitran jälleen aika siirtyä kehittämään uutta. Varmaa kuitenkin on, että tulevaisuudessa Sitran projekteissa syntyvät uudet palvelut tullaan rakentamaan palveluväylän päälle.

Tässä artikkelissa käytetyt lähteet.

Mistä on kyse?