Ehdotuksemme parempaan huomiseen

3×3 ehdotusta parempaan huomiseen

Vaalit ovat ohi ja uusilla kansanedustajilla on kansalaisilta saatu lupa linjata Suomen tulevaisuutta.

Vaalikausi on liian lyhyt aika isojen yhteiskunnallisten muutosten toteutukseen. Päättäjien onkin tärkeä arvioida suunniteltujen uudistusten vaikutuksia pitkällä aikavälillä ja huomioida tulevaisuus kaikessa päätöksenteossa.

Hallitus tarvitsee työnsä tueksi yhteisen vision Suomen tulevaisuudesta sekä strategisen hallitusohjelman, joka pilkotaan sekä vaalikauden että pidemmän aikavälin tavoitteisiin. Sitra on koonnut Suomen päättäjille neljä suurta muutosehdotusta, joiden valitseminen parantaa kestävää taloutta ja kilpailukykyä, kehittää demokratiaa sekä turvaa suomalaisten hyvinvoinnin ja kyvyn toimia muuttuvissa olosuhteissa sekä kohdata häiriöitä ja kriisejä.

Koostimme päätöksentekijöille 3×3 konkreettista ehdotusta, jotka auttavat Suomea menestymään ja vastaavat aikamme suuriin haasteisiin tällä vaalikaudella ja sen yli.

Miten edistämme luonnon hyvinvointia?

1. Säädetään luontolaki
   Luontokato on ilmaston kuumenemisen tavoin systeeminen ongelma, joka vaatii muutoksia kaikkeen – tapaamme tuottaa, kuluttaa ja elää. Suomen nykyinen sirpaleinen luontolainsäädäntö ei vastaa tähän haasteeseen. Siksi tarvitaan luontolaki: ilmastolain kaltainen puitelaki, joka ohjaisi hallinnonalat ja viranomaiset ottamaan luontokadon haltuun johdonmukaisesti ja kokonaisuutena.
2. Tehdään luonnon arvo näkyväksi
   Kuinka suuri on luonnon tuottama vuotuinen lisäarvo kansantaloudelle? Entä ekosysteemien heikkenemisen aiheuttama taloudellinen menetys? Vaikea sanoa, sillä Suomen luonnon ja sen palveluiden taloudellista arvoa ei tiedetä. Se johtaa lyhytnäköisiin päätöksiin. Ekosysteemitilinpito on vastaus tähän haasteeseen. Se on kansainvälisesti hyväksytty kansantalouden tilinpidon laajennus, joka mittaa ekosysteemien ihmiselle tuottamia palveluja ja yhteisen luontopääomamme tilaa – ja tekee siten luonnon taloudellisen arvon näkyväksi päätöksentekijälle.
3. Kokeillaan uudenlaista maa- ja metsätalouden tukijärjestelmää
   Moni maanomistaja haluaisi tehdä luontoa vahvistavia ja ilmastokriisiä ratkaisevia valintoja pelloillaan tai metsissään, jos kannusteet vain olisivat kohdillaan. Maa- ja metsätalouden tukijärjestelmää kehittämällä voitaisiin saavuttaa merkittäviä, nopeita ja kustannustehokkaita vaikutuksia. Tulevalla hallituskaudella sekä maa- että metsätaloudessa kannattaisi kokeilla tulosperusteista tukijärjestelmää, jossa tuki perustuu esimerkiksi päästövähennykseen, sidottuun hiileen tai muuhun ekosysteemipalvelujen vahvistamiseen.

Miten turvaamme demokratiaa?

1. Muodostetaan kansalaispaneeli ja vahvistetaan kansalaisaloitetta
   Puntaroivan kansalaispaneelin ideana on varmistaa kansalaisosallistumisen moniäänisyys. Kootaan puntaroiva kansalaispaneeli, joka tuottaa suositukset 1-3 hallituskaudella käsiteltävään merkittävään uudistukseen. Kansalaisaloite nauttii suomalaisten luottamusta, mutta sen vaikuttavuutta nakertaa se, ettei aloitteiden käsittelylle eduskunnassa ole määräaikaa. Esimerkiksi nyt hallituskauden päättyessä kymmenen eduskuntaan jo edennyttä aloitetta raukeaa. Kansalaisaloitteelle tarvitaan palvelulupaus, esimerkiksi käsittelyvelvoite kuuden kuukauden sisällä.
2. Perustetaan verkkopalvelu päätöksenteon seurantaan
   Kansalaisten on vaikea hahmottaa, miten ja missä aikataulussa päätöksenteko eri asioissa etenee. Tarvitaan verkkopalvelu, joka tarjoaa kokonaisnäkymän päätöksentekoon ja lisää lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyyttä ja osallistumismahdollisuuksia.
3. Myönnetään lisärahoitusta kirjastojen demokratiatyöhön
   On mahdollista ja jopa todennäköistä, että suomalaisiin kohdistuu informaatiovaikuttamista, jonka tavoitteena on nakertaa luottamusta yhteiskuntaa kohtaan. Digitaalisen lukutaidon, kansalaistaitojen ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun tukemiseen tarvitaankin lisävaroja. Kirjastoille ja kuntien sivistystoimille tulee mahdollistaa lisärahoituksen hakeminen kirjastojen demokratiatyöhön.

Miten hyödynnämme dataa fiksusti?

1. Hyödynnetään dataa sote-uudistuksessa ja laaditaan terveysalalle kasvustrategia
   Sosiaali- ja terveysalaan liittyvä data on saatava liikkeelle sekä hyvinvointialueiden sisällä että niiden välillä – ja pitkällä aikavälillä myös EU:n jäsenmaiden kesken. Dataa hyödyntämällä Suomi voi säästää vuositasolla jopa satoja miljoonia euroja. Myös erilaiset terveysalan palvelut ja tuotteet ovat Suomelle mahdollisuus, eivät vain osaratkaisu kestävyyshaasteeseen. Voisimme viedä terveysteknologiaa ja terveysdatan avulla toteutettuja innovaatioita maailmalle. Terveysalan kasvustrategia kannattaa kirjata hallitusohjelmaan ja toteuttaa myös tutkimus- ja kehitysinvestointeihin (TKI) liittyvän lainsäädännön kokonaisuudistus. Lisätietoja löytyy Sitran työpaperista.
2. Lisätään tekoälyn käyttöä julkisella sektorilla
   Tekoäly mahdollistaa julkisella sektorilla työn tuottavuushyötyjä. Asia kannattaa kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan, sillä tekoälyn käyttö vaatii päivityksiä sekä yleislakiin (hallintolaki) että erityislakeihin (esim. Kelaan ja verottajaan liittyen). Lisätietoja löytyy Sitran selvityksestä.
3. Haetaan kestävää kasvua datasta
   Käynnistetään datatalouden kasvuohjelma, jotta saamme digitalisaatiota hyödyntäviä edelläkävijäyrityksiä Suomeen. Ohjelman avulla voimme lisätä yritysten valmiuksia hyödyntää dataa ja tekoälyä kestävästi, mikä mahdollistaa niin uutta liiketoimintaa kuin tuottavuuden parantamisen.