Siirry suoraan sisältöön

Julkiset ja yksityiset liikkumispalvelut samalle tarjottimelle

Liikkumisen järjestäminen Suomen alueilla ja maakunnissa kohtaa yhä enemmän kustannus- ja ympäristöpaineita. Tässä hankkeessa kokeiltiin uusia tapoja järjestää liikkumisen palveluita harvemmin asutuilla alueilla. Kokeilut mahdollistivat digitaalinen palvelualusta julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö sekä Suomen uudistettu liikennepalvelulaki.

MISTÄ ON KYSE?

Päättynyt hanke 05/2018 - 10/2019

Liikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin viidenneksen. Yli puolet näistä päästöistä on peräisin henkilöautoilusta. Jotta liikenteen kasvihuonekaasujen vähentämisestä nollaan vuoteen 2045 mennessä  voitaisiin haaveilla, tarvitaan houkuttelevia, reiluja ja helppokäyttöisiä vaihtoehtoja yksityisautoilulle haja-asutusalueista kaupunkeihin ja näiden väliseen liikenteeseen.

Julkinen sektori käyttää kuljetuksiin vuosittain noin miljardi euroa. Suurimmat kustannukset koituvat yhteiskunnan korvaamista kuljetuksista (sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset ”kuljetuspalvelutaksit”), perinteisestä joukkoliikenteestä, koulukuljetuksista sekä Kela-kuljetuksista. Hankkeen pontimena oli ajatus siitä, voisiko yhteiskunnan hankkimia kuljetuksia voisi yhdistellä uusilla tavoilla; hyödyntää digitaalisia teknologioita niin, että syntyisi eri käyttäjäryhmille sopivia, kaikille avoimia alueellisia liikkumispalveluita.

Tämän hanke sai alkunsa, kun neljä yritystä alkoi kehittää uutta digitaalista palvelualustaa kolmen eri kokeilualueen haasteiden ja tarpeiden lähtökohdista. Alustan tavoitteena on yhdistellä avoimen joukko- ja palveluliikenteen sekä erityisryhmien julkisesti tuettujen henkilökuljetusten hallintaa, välitystä ja optimointia, sekä itse maksettuja ja yhteiskunnan korvaamia henkilökuljetuksia. Käytännössä yhdistely näkyisi alueilla niin, että liikenteen eri palvelut perinteisestä joukkoliikenteestä kuljetuspalvelutakseihin olisivat paremmin erilaisten asiakasryhmien saatavilla – tilattavissa ja maksettavissa myös älypuhelimella.

 

Infograafi, jossa vasemmalla puolella kuvataan nykyisen liikkumisjärjestelmän tilaa. Siinä viidelle erilaiselle käyttäjälle on viisi erilaisita kulkuneuvoa. Keskellä nuoli, joka kuvaa siirtymää kuva oikeassa reunassa esitettyyn tulevaisuuteen. Siinä samojen viiden käyttäjän liikkumistarpeet voidaan kattaa yhdellä kutsuohjatulla liikennemuodolla.

Tämä yhteistyöhanke on tulosta vuoden 2018 alkupuoliskolla Sitran toteuttamasta Alueellisen liikkumisen rahoitushausta. Hanke muotoutui haun työpajavaiheeseen valittujen toimijoiden välisissä jatkokeskusteluissa. Rahoitushaku ja sen hankkeet toteuttavat muiden muassa Sitran rahoittamaa Liikennealan kansallista kasvuohjelmaa 2018–2022.

Mitä saatiin aikaan?

Pirkanmaalla (Sastamalan Vammalassa ja Ylöjärven Kurussa) yhteiskunnan tukemien ja korvaamien kuljetusten tyhjiä paikkoja tarjottiin ja välitettiin onnistuneesti itsemaksaville asiakkaille. Alueilla oli mahdollista tilata palveluliikenteen kyyti tai kuljetuspalvelutaksi kotiovelle Kyyti-älypuhelinsovelluksen avulla. Esimerkiksi Sastamalassa avattiin noin 20 kuljetuspalvelutaksia kokeilupäivää kohden. Huomio Pirkanmaan kokeilussa oli yrityskonsortion palvelualustan testauksessa kuljetuspalvelutaksien sekä palveluliikenteen välityksessä ja ohjauksessa.

Itä-Uudenmaalla Porvoossa kokeiltiin (01-05/2019) kahdella pikkubussilla uudenlaista, taksi- ja bussimatkan piirteitä yhdistävää Kyläkyytiä pohjoisten kylien ja keskusta-alueen välillä. Edullinen palvelu oli tarjolla esimerkiksi nuorten harrastematkoihin arki-iltoina, jolloin muun joukkoliikenteen tarjonta on alueella olematon. Muiden kanssa jaettava Kyläkyyti oli tilattavissa haluttuun noutopaikkaan ja maksettavissa Kyyti-sovelluksella. Palvelulle löytyi tyytyväinen käyttäjäkunta (yhteensä noin 400 käyttökertaa). Loviisan Kyläkyyti-kokeilu (01-06/2019) sijoittui aamuihin ja iltoihin, ja kohdistui moottoritien liityntäyhteyksiin sekä keskustan, pikavuoropysäkkien ja harrastepaikkojen väliseen liikkumiseen.

Etelä-Savossa Mikkelin kaupungin alueella kokeiltiin (02-06/2019) kuljetuspalvelutaksien yhdistelyä ja ohjausta neljällä autolla sekä kutsuohjautuvuutta kaupungin palveluliikenneautolla.

Yrityskonsortiolta digitaalinen palvelualusta edellytti yrityskohtaisten ratkaisujen teknisen integraation kehittämistä, jotta hankkeessa tehdyt kokeilut olivat mahdollisia Konsortion työn tuloksena oli modulaarinen alusta, jolla erilaisen kutsuliikenteen reitit (kuten kuljetuspalvelutaksien ja palveluliikenteen reitit) saadaan optimoitavaksi samaan järjestelmään. Alusta on räätälöitävissä eri hallinnonaloille ja käyttäjäryhmille esimerkiksi tilaustapojen osalta (puhelin ja/tai sovellustilaus). Kuljettajille erilaiset kyydit reitittyvät optimaalisesti ja näkyvät samassa ajojärjestelmässä asiakasryhmästä ja tilaustavasta riippumatta. Myös muut paikalliset toimijat ja yrittäjät voisivat hyödyntää alustaa omien palvelujensa tarjoamiseen (esimerkiksi sote-sopimustaksiyrittäjien markkinaehtoisiin palveluihin tai urheiluseurojen harrastekuljetuksiin).

Hankkeen tuloksista on saatavilla kattavampaa tietoa vaikutusarviointiraportista, hankintanäkökulmien katsauksesta sekä ”toolkit” -raportista.

Opit

Yleisiä havaintoja

  • Julkisesti tuettujen ja korvattujen kuljetuspalveluiden sekä itsemaksavien asiakkaiden tilaamien matkojen automaattinen operointi yhden digitaalisen palvelualustan kautta on maailman mittakaavassa uniikkia. Tämä toteutui Pirkanmaalla kolme kuukautta.
  • Harvemmin asutuille seuduille ja joukkoliikenteen ”katvealueille” on luotavissa kevyt ja yhteiskunnalle suhteellisen edullinen, laadukas ja joustava ”ovelta ovelle” -palvelu maantieteellisesti varsin laajalle alueelle.
  • Yhteiskunnan tukemien kuljetusten kehittäminen ja avaaminen muille on aiheena moninainen ja herkkä. Taustalla on esimerkiksi kysymyksiä lukuisista erilaisista omavastuumalleista ja matkatyypeistä sekä henkilötietokäytännöistä.
  • Julkisesti tuettujen ja korvattujen kuljetuspalvelujen jakamiseen ja tietosuojaan liittyvät kysymykset tulee aina olla huolella hoidettuja ja ratkaistu ennen operatiivista toimintaa. Siihen on varattava riittävästi aikaa vastaavissa kehityshankkeissa.

Kyytien yhdistely ja saatavuus

  • Julkisesti tuettuja ja korvattuja matkoja, jotka soveltuvat itsemaksaville asiakkaille, tehdään Vammalan suuruisella alueella (16 000 asukasta) päivittäin jo nyt kymmenittäin ja viikoittain satoja.
  • Käyttäjämäärät jäivät liian alhailisiksi, jotta toimintamalli olisi taloullisesti kestävä ja takaisi jatkuvuuden. Esimerkiksi Porvoon Kyläkyyti edellyttäisi jatkossa moninkertaisen käyttäjämäärän nyt toteutuneeseen noin 400:ään verrattuna. Lisäkäyttäjiä voisi löytyä ajan myötä ihmisten tottuessa palveluun tai yhdistämällä siihen myös sotekuljetuksia.
  • Tarjolla olevat jaetut kyydit (esim. sotekyydit) tulisi olla mahdollisten muiden asiakkaiden tiedossa reilusti ennakkoon, ei vain muutamia tunteja ennen. Tämä edellyttäisi lakisääteisten kuljetusten tilausten aikaistamista esimerkiksi ennakkotilaamisen kannustimilla. Myös menopaluu -kyytejä on mahdollistettava ennakkoon.

Hankinnat ja kuljetusten organisointi alueilla

  • Suomen alueiden henkilö- ja joukkoliikennepalveluita tulisi kehittää jatkossa ylikunnallisina alueellisina kokonaisuuksina, ei vain yksittäisten asiakasryhmien näkökulmasta.
  • Kaikille avoimen palveluliikenteen ja kuljetuspalvelutaksien rinnakkaisen tarjoamisen sijaan alueet voisivat hankkia jatkossa enemmän kaikille avointa ovelta-ovelle -kutsuliikennettä, joka sopii myös valtaosalle kuljetuspalvelutaksiasiakkaista. Se tulisi tehdä yli kuntarajojen, jolloin samaan budjettiin voidaan yhdistää kuntien ja ELY-keskusten joukkoliikenneostot. Kutsuliikenteellä voitaisiin korvata ensisijaisesti yhteyksiä, joiden nykyiset matkustajamäärät eivät perustele ison bussikaluston käyttöä ja kiinteitä reittejä.
  • Kunnille, maakunnille tai kuntien yhteenliittymille olisi hyödyllistä tarkastella henkilöliikenteen hankintakokonaisuuksia jatkossa kolmen osa-alueen kautta:
    1. välitystoiminnan järjestäminen kuntien tavoitteiden mukaisesti
    2. kuljetusten operointi (ks. kohta Kuljetusyrittäjien sitouttaminen)
    3. toiminnalliset ja tekniset minimivaatimukset (kuten kyytien tilaustapojen määrittäminen).
  • Kuntien yhteisten logistiikkayhtiöiden, jotka palvelevat useampaa kuntaa, perustaminen olisi suositeltavaa kuljetuksiin liittyvän osaamisen ja hallinnan resursoimiseksi. Muuten pienillä kunnilla ei ole mahdollisuuksia työhön.
  • Pitäisikö Suomessa olla tulevaisuudessa valtion toimijan hallinnoima ja ohjauksessa oleva valtakunnallinen ja yhtenäinen eri kuljetusten ja liikkumisen alusta, johon eri teknologiatoimittajat sekä kuljetus- ja liikkumispalveluita tuottavat yritykset voisivat liittyä? 

Kuljetusyrittäjien sitouttaminen

  • Kuljetusyrittäjät tulisi kilpailutuksissa ja sopimuksissa sitouttaa tilaajan kehitystoimenpiteisiin, kuten muutoksiin toimintatavoissa tai kuljetuksia ohjaavissa teknologiassa. Positiivisesta ja kokeilunhaluisesta hengestä huolimatta haasteeksi muodostui paikoin voimassa olevat sopimukset, jotka eivät velvoittaneet kuljetusyrittäjiä osallistumaan hankkeen kehitystoimenpiteisiin.
  • Uusien toimintamallien houkuttelevuus voi olla vähäistä kuljetusyrittäjien kannalta. Julkisen tilaajan tavoitteiden (kustannussäästöt, kuljetusten tehokkuus) ja liikenneyrittäjien tavoitteiden (voitollinen yritystoiminta) välillä on helposti eturistiriita. 

Viestintä ja markkinointi

  • Uuden avoimen kutsuliikenteen tuotteistamiseen, brändäämiseen ja markkinointiin kannattaa satsata kunnolla. Brändin tulisi sopia kaikille käyttäjäryhmille, ja se voi hyödyntää esimerkiksi alueen joukkoliikenne- tai uutta brändiä (kuten Porvoon ja Loviisan ideoima Kyläkyyti). Alueellisella brändillä voidaan saavuttaa markkinoinnin tehokkuutta yli kuntarajojen.

Kuka oli mukana?

Hankkeen yhteistyökumppaneita alueilta olivat Etelä-Savon maakuntaliitto, Essote ja Mikkelin kaupunki, Porvoon ja Loviisan kaupungit, sekä Pirkanmaan liitto, Tuomi Logistiikka Oy, Tampereen, Ylöjärven ja Sastamalan kaupungit sekä Pirkanmaan ELY-keskus. Yrityksistä pääyhteistyökumppaneita olivat Infotripla Oy, Kyyti Group Oy, Sitowise Oy, Vinka Oy sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.

Sitra toimi Alueellisen liikkumisen rahoitushaun kautta hankkeen käynnistäjänä ja päärahoittajana.

Mitä seuraavaksi?

Porvoossa Kyläkyydin kokeilu ja kehittäminen jatkuu toukokuuhun 2020 asti.

Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa kokeilut päättyivät sellaisenaan kesä-lokakuussa, mutta eri tahot hyödyntävät jatkossa kokeilusta saatuja oppeja.

Hankkeen yrityskonsortio osallistuu mahdollisuuksien mukaan yhdessä tuleviin kilpailutuksiin ja kehityshankkeisiin. Yrityskonsortion edustajat Sitowise, Vinka ja Kyyti Group jatkavat palvelualustan kehittämistä hankkeesta saatujen kokemusten perusteella. Itse maksavien asiakkaiden palvelemiseen alusta on täysin valmis käyttöönotettavaksi ja onkin jo käytössä esimerkiksi Porvoossa. Sote-kuljetusten hallintaa kehitetään vielä jonkin verran. Eniten kehitystä edellyttää ryhmäkuljetusten hallinta ja tilausten manuaalisen muokkaamisen mahdollistaminen, jota hankkeessa havaittiin kuitenkin tarvittavan automaation lisäksi.

KEINO-osaamiskeskus jatkaa aihepiirin työtä joulukuussa 2019 käynnistyvässä ”Maksavat asiakkaat julkisiin kuljetuksiin” -kehittäjäryhmässä. Ryhmän tavoitteena on jakaa parhaita toimintatapoja ja tukea kuntien hankintojen tekoa uusilla tavoilla.

Ajankohtaista

OTA YHTEYTTÄ

Rohkeasti vain!

Mistä on kyse?