julkaisut

Elämäntavat pandemian jälkeen

Korona-pandemian leviämiseen liittyvät rajoitukset ovat pakottaneet ihmiset järjestämään arkensa uusiksi. Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä. Muuttuvatko elämäntavat pandemian jälkeen?

Kirjoittajat

Oskar Korkman, Sharon Greene, Kirsi Hantula

Julkaistu

Tiivistelmä

Koronapandemia on vaikuttanut ihmisten arkeen rajusti ympäri maailman. Sen lisäksi, että kriisillä on ollut vaikutuksia terveyteen ja toimeentuloon, on se pakottanut yksilöitä järjestämään arkea ja muuttamaan omaa käyttäytymistä.

Tässä raportissa esitellään havaintoja siitä, miten kriisi on vaikuttanut kaupunkilaisten arvoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen Suomessa. Tutkimus aloitettiin kesäkuussa 2020 laadullisilla haastatteluilla, ja sitä jatkettiin syys- ja lokakuussa 2020 määrällisellä tutkimuksella ja asiantuntijahaastatteluilla.

Raportin tarkoituksena ei ole ennustaa tulevaa, vaan siinä osoitetaan, miten pandemia on muuttanut arjen dynamiikkaa. Nämä dynamiikan muutokset muodostavat perustan mahdolliselle pysyvämmälle muutokselle kohti kestävämpää hyvää elämää. Tämä edellyttää sitä, että kansalaisyhteiskunnalla ja kaupallisilla toimijoilla on yhtenevät intressit ja iiden toiminta tukee muutosta kohti kestävämpää arkea.

Koska pandemia jatkuu edelleen tämän raportin laatimisen aikana, on vaikea arvioida, mitä muita jälkiä pitkittynyt kriisi jättää jälkeensä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kriisin tähän asti menestyksekäs hallinta on voimistanut kansallista ylpeydentunnetta Suomessa. Tämä voi tietenkin vielä muuttua riippuen siitä, miten tilanne Suomessa kehittyy.

Raportissa nostetaan esiin myös suomalaisten luottavainen asenne. Luottamus tulevaisuuteen luo perustan sille, että osa kevään 2020 tiukimpien rajoitusten aikaan havaituista käyttäytymisen muutoksista voidaan omaksua pitkäaikaisemmin. Osa näistä muutoksista on selvästi laajoja väestöryhmiä kattavia mahdollisuuksia. Toiset muutokset ovat puolestaan uudempia, joita vauhdittavat muun muassa nuoremmat sukupolvet. Kutsumme tätä väestönosaa edelläkävijöiksi (Leading edge). Tässä ryhmässä on ihmisiä, jotka kokeilevat rajoja ja antavat meille vihjeitä ympärillämme tapahtuvista muutoksista.

Raportissa edelläkävijöiden toimintaa tarkastellaan suhteessa kahteen muuhun väestöryhmään, joita kutsumme nopeiksi omaksujiksi ja verkkaiseksi enemmistöksi. Tämän avulla pyritään selvittämään, miten todennäköistä muutoksen yleistyminen on ja miten nopeasti se tapahtuu.

Havaitsemamme kotiin, kaupunkielämään, työhön, liikkumiseen ja ruokaan liittyvät arjen muutokset luovat mahdollisuuksia laajempaan kulttuuriseen ja systeemiseen muutokseen. Hyödyntämällä havaittuja systeemisiä mahdollisuuksia voimme tukea ja ehkä jopa nopeuttaa siirtymistä kestävämpään elämäntapaan.

Olemme tehneet tämän perusteella seuraavat keskeiset johtopäätökset.

  1. COVID-19-kriisiin liittyvät muutokset ihmisten ajattelutavoissa ja arjessa voivat edistää kestävämpien elämäntapojen omaksumista. Ihmiset ovat ottaneet askeleen taaksepäin elämän ”hyperaktiivisuudesta”. He ovat valmiita hyväksymään sen, että myös heillä on henkilökohtainen vastuu edistää kollektiivista muutosta kohti parempaa. He ovat muuttaneet tavallisia tapojaan ja tehneet tilaa tälle muutokselle.
  2. Ihmiset määrittelevät uudelleen, millainen on hyvä elämä. Muutokset ulottuvat arjen eri osa-alueisiin ja liittyvät siihen, mitä ihmiset syövät, miten he asuvat kodeissaan ja kaupungeissaan, miten he työskentelevät, miten he liikkuvat, miten he suhtautuvat luontoon ja ympäristöön sekä siihen, mitä he odottavat toisiltaan, instituutioiltaan ja yrityksiltä.
  3. Ihmisiä kestävän ja hyvän elämän elämisessä auttaville ratkaisuille on kysyntää, mutta yritykset ja instituutiot ovat vastanneet tähän hitaasti. On olemassa selvää näyttöä siitä, että ihmiset ovat valmiita muuttumaan, mutta yhteiskunta, instituutiot ja yritykset ovat vastanneet hitaasti tähän muuttuvaan kysyntään.
  4. Kestävämpään elämäntapaan liittyviä ratkaisuja kehittävillä yrityksillä ja instituutiolla on oltava syvällinen ymmärrys ihmisten arjesta. Tämä edellyttää uusia valmiuksia, ekosysteemejä ja tietämystä siitä, miten nykyiseen kysyntään voidaan parhaiten vastata ja miten sitä voidaan vauhdittaa.

Vilkaise selvityksen päähuomiot lataamalla pdf tai katsomalla esitys alla:
Elämäntavat pandemian jälkeen -selvityksen päähuomiot (pdf)

You need to accept statistics-cookies to display content from Slideshare

Open cookie settings

Katso myös selvitykseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

Tutustu englanninkieliseen julkaisuun: Lifestyles after lockdown

Julkaisun perustiedot

Otsikko

Lifestyles after lockdown

Alaotsikko

A study on how the COVID-19 pandemic has changed attitudes and behaviour in Finland – and its implications on sustainability

Tekijät

Oskar Korkman, Sharon Greene, Kirsi Hantula

Julkaisupaikka

Helsinki

Julkaisuvuosi

2020

Julkaisija

Sitra

Sivumäärä

70

ISBN (PDF)

978-952-347-207-5

ISSN (PDF)

1796-7112

Aihe

elämäntapa, arki, asenteet, muutos, käyttäytyminen, COVID-19, haastattelututkimus, kaupunkiväestö, kestävä kehitys, työ, ruoka, liikkuminen, kulkutavat

Sarja

Sitran selvityksiä

Julkaisun numero

177

Mistä on kyse?