julkaisut

Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa?

Selvitys EU-lainsäädäntöprosessista ja siihen osallistumisesta

Kirjoittajat

Laura Nordström, Jouni Backman ja Lea Konttinen

Julkaistu

Suomen EU-lainsäädäntöprosessia on usein pidetty edistyksellisenä, koska eduskunta pääsee osallistumaan Suomen EU-kannan muotoiluun ja saa tietoa muita EU-jäsenvaltioita parem­min. Eduskunnan EU-asiakirjoja on avoimesti saatavilla verrattuna moniin muihin EU-mai­hin.

Valtioneuvostovaiheen kansallinen valmisteluvaihe ei kuitenkaan ole avointa ja valmiste­luaineisto on nähtävillä vain rajoitetusti virkakäytössä.

Kansalaisen mahdollisuus seurata ja osallistua EU-lainsäädäntöprosessiin on EU-tasolla parempi kuin kansallisella tasolla. Prosessin etenemistä voi seurata mm. sekä komission että parlamentin verkkopalvelujen kautta. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen lisäksi kansalaiset voivat osallistua mm. julkisiin kuulemisiin ja antaa palautetta komission aloitteista.

Suomessa pääasiallinen näkymä prosessiin on vasta eduskuntavaiheessa ja siltäkin osin hyvin rajoitettu. Eduskunnassa EU-lainsäädäntöasioita ei käsitellä avoimessa täysistunnossa, vaan ei-julkisessa valiokuntatyöskentelyssä. Kansalaisten osallistuminen prosessiin on hyvin vähäistä.

EU-lainsäädäntöprosessi on Sitran prosessimallinnuksessa jaettu viiteen päävaiheeseen: 1) EU:n strateginen suunnittelu ja ohjelmointi, 2) EU-säädösehdotuksen valmistelu, 3) EU-sää­dösehdotuksen käsittely ja hyväksyminen, 4) EU-säädöksen julkaisu ja 5) EU-säädöksen kansallisten täytäntöönpanoprosessien seuranta.

Muodollisjuridisen prosessin keskeisiä toimijoita ovat EU-tasolla Euroopan komissio, Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, EU:n neuvosto sekä Suomessa valtioneuvosto ja eduskunta. Poliittisen prosessin keskeisiä toimijoita ovat EU-tasolla perussopimuksessakin mainitusti eurooppalaiset puolueet, kansallisella tasolla puolueisiin kuuluvat kansanedustajat ja ministerit sekä heidän poliittiset avustajansa.

Perustuslain mukaisesti eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan. Valtioneuvoston on toimitettava komission ehdotus (U-kirjelmä) eduskunnalle viipymättä siitä tiedon saatuaan eduskunnan kannan määrittelyä varten. Ehdotus käsitellään suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausuntonsa antavassa muussa valiokunnassa.

Valtioneuvoston on annettava asianomaisille valiokunnille tiedot (E-kirje) asian käsitte­lystä Euroopan unionissa. Suurelle valiokunnalle on ilmoitettava myös valtioneuvoston kanta asiassa.

Suomessa painotetaan virallisesti vahvaa ennakkovaikuttamista, mutta käytännön prosessi ei tue tätä. Virallinen vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa vasta prosessin myöhäisessä vaiheessa (säädösehdotuksen käsittely) eikä EU-agendan muodostumisen vaiheessa (esim. strategia ja työohjelma).

Perustuslaissa ja EU:n perussopimuksessa kirjattujen kansalaisten osallistumis- ja vaikutta­mismahdollisuuksien edistämiseksi Suomessakin tulisi lisätä EU-lainsäädäntöprosessin avoi­muutta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Prosessidata tulisi avata näkyville ja liittää mahdollisesti kansallisen lainsäädäntöprosessin Hankeikkunaan. Prosessidataa tulisi myös käyttää nykyistä enemmän prosessin johtamiseen ja kehittämiseen. Tärkein kehittämishanke olisi EU-lainsäädäntöprosessin seurantapalvelu.

Ota yhteyttä
Vanhempi neuvonantaja, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaisun perustiedot

Otsikko

Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa?

Alaotsikko

Selvitys EU-lainsäädäntöprosessista ja siihen osallistumisesta

Tekijät

Laura Nordström, Jouni Backman ja Lea Konttinen

Julkaisupaikka

Helsinki

Julkaisuvuosi

2022

Julkaisija

Sitra

Sivumäärä

98 s.

ISBN (PDF)

978-952-347-270-9

ISSN (PDF)

1796-7112

Aihe

EU-oikeus, EU-asetukset, EU-direktiivit, lainsäädäntöprosessit, lakiehdotukset, Suomi, eduskuntakäsittely, kansalaiset, osallisuus, osallistuminen, vaikuttaminen, kansalaisaloitteet

Sarja

Sitran selvityksiä

Julkaisun numero

209

Mistä on kyse?