Luontoterveysohjelma

Juuri nyt valmistelemme kansallista luontoterveysohjelmaa yhdessä kumppaneiden kanssa. Ohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten luontoaltistusta ja tätä kautta vähentää kansansairauksista aiheutuvaa taakkaa sekä lisätä hyvinvointia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset altistuisivat luonnon myönteisille terveysvaikutuksille nykyistä enemmän arjessaan, kuten esimerkiksi päiväkotien ja koulujen pihoilla, työpaikoilla sekä hoivaympäristöissä.

Ohjelman valmisteluvaiheessa etsimme konkreettisia ratkaisuja luontoaltistuksen lisäämiseen esimerkiksi rahoitushaun avulla. Voit tutustua niihin Sitran rahoitushakusivulla.

Luontoterveysohjelman valmistelu käynnistyi tammikuussa 2025. Tavoitteena on, että ohjelma voisi käynnistyä vuoden 2026 alussa.

Kansallisen luontoterveysohjelman valmistelussa on mukana tutkijoita ja asiantuntijoita muun muassa Lukesta, THL:stä, Kuntaliitosta, lääkäriseura Duodecimista, Allergia-, iho- ja astmaliitosta sekä keuhkoterveyden asiantuntijajärjestöstä Filha ry:stä. Lisäksi mukana ovat luontoterveyden asiantuntijalääkärit Tari Haahtela ja Hanna Haveri.

Sitran roolina on toimia ohjelman koollekutsujana, suunnittelun fasilitoijana ja osin myös alkuvaiheen rahoittajana.

Luonto tukee terveyttämme ja hyvinvointiamme monin tavoin. Helppo pääsy luontoon muun muassa suojaa masennukselta, lievittää stressiä ja parantaa mielialaa. Lisäksi kotien lähellä olevat metsät ja viheralueet auttavat ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja sekä mahdollisesti hengityselinsairauksia, kuten astmaa ja allergioita.

Jos luonnon myönteiset terveysvaikutukset otettaisiin laajasti hyötykäyttöön, Suomi voisi hillitä kansantaudeista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia ja samalla lisätä hyvinvointia.

Tieto selvisi Sitran rahoittamasta selvityksestä, jonka toteuttivat Luonnonvarakeskus (Luke) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Laskelmien mukaan luonto voi tuoda Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa.

Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, sillä suomalaisten kunto sekä työ- ja toimintakyky ovat heikentyneet. Samalla julkinen terveydenhuolto kamppailee rahoituskriisissä.

Luken ja THL:n tutkijat ehdottivatkin selvityksessä kansallisen luontoterveysohjelman perustamista. Se toisi luonnon terveyshyödyt kiinteäksi osaksi suomalaisten arkea sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. 

Kyselytutkimusten mukaan suomalaiset tunnistavat laajasti luonnon terveyshyödyt. Tuoreessa Luontobarometrissa lähes kaikki vastaajat kokivat, että luonto lisää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Väittämän kanssa oli samaa mieltä peräti 97 prosenttia vastaajista.

Tältä pohjalta luontoterveysohjelma on nyt edennyt idean tasolta konkreettiseen valmisteluun. Inspiraationa toimii muun muassa kansallinen allergiaohjelma (2008–2018), joka tuotti merkittäviä terveys- ja taloushyötyjä suhteellisen pienellä rahallisella panoksella.