sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Onko monikanavainen rahoitus sosiaali -ja terveydenhuollossa sittenkään haaste? Mitä monikanavainen rahoitus tarkoittaa asiakkaan tai palveluiden rahoittajan näkökulmasta?
Kokonaisnäkemys asiakkaan hoitoprosessista, palvelukäytöstä ja kokonaiskustannuksista yhdessä puuttuu. Yhdistämällä sosiaali- ja terveyspalveluiden, erikoissairaanhoidon, Kelan ja työterveyshuollon rekisteritietoa, on saatu uutta näkemystä sote-palveluiden kokonaiskäytöstä ja kustannuksista.
Tilaisuudessa julkistettiin Oulun sekä Kainuun ja Keski-Suomen tulokset monikanavarahoituksen kohdentumisesta sekä palveluiden kokonaistaloudellisesta kehittämismahdollisuudesta. Tulokset herättivät hyvää keskustelua ja mielenkiintoisia puheenvuoroja.
Etkö päässyt paikalle? Ei hätää, voit katsoa tilaisuuden esitykset jälkikäteen täältä.
Ohjelma
| 14.30 | Tilaisuuden avaus. Katso esitys täältä. |
|
Yliasiamies Mikko Kosonen, Sitra |
|
|
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty, STM |
|
| Oululaisten rahoituskanavat ylittävä palvelukäyttö Katso esitys täältä. | |
| Miten lonkka-, kaihi- ja diabetespotilaiden palvelupolut rakentuvat ja miten monikanavaisessa rahoitusmallissa kustannukset kohdentuvat? Katso esitys täältä. | |
| Keskustelua | |
| Askeleet kohti kestävää hyvinvointia. Katso esitys täältä. | |
| Antti Kivelä, Sitra |
|
| 16.30 | Vapaata keskustelua ja iltapalaa |
| 17.30 | Tilaisuus päättyy |
Kela, Oulun kaupunki ja Sitra ovat yhteistyössä tuottaneet Sosiaali -ja terveydenhuollon rahoituskanavat ylittävän palvelukäytön tutkimuksen. Tutkimuksessa on kuvattu n. 200 000 Oululaisen käyttämät sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukokonaisuudet sekä valitut etuudet rahoittajasta riippumatta. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti olleet eniten palveluita tarvitsevat asiakkaat, joiden hoidosta muodostuvat suurimmat kustannukset. Asiakkaita tarkastellaan sekä palveluiden käytön kustannusten (sisältäen myös työterveyshuollon), että etuuksien ja palveluiden käytön kustannusten summan näkökulmasta.
Tutkimus osoittaa, että eniten palveluita tarvitseva 10 prosenttia asukkaista kattaa 74 prosenttia kustannuksista. Tuloksista voidaan myös päätellä, että tällä 10 prosentilla asiakkaista rahoituksen monikanavaisuus korostuu. Heistä merkittävällä osalla on useita palveluita rahoittavia lähteitä. Tutkimuksen tulokset osoittavat erityisesti, että informaation saaminen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista, eri rahoituskanavista, on tärkeätä. Esim. 13 prosenttia eniten palveluita tarvitsevista jää kokonaan tunnistamatta ellei eri rahoituskanavien tietoja pystytä yhdistämään.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavarahoituksen kohdentumista on selvitetty Kainuun ja Keski-Suomen alueella diabetes- ja silmäpotilaiden sekä polven ja lonkan tekonivelpotilaiden hoitoprosesseissa. Lisäksi on identifioitu ja validoitu parhaat mahdolliset sekä kokonaistaloudellisimmat kehitysmallit palveluiden tuottamiseksi tulevaisuudessa. Analyyseissä on yhdistetty sosiaali- ja terveyspalveluiden, erikoissairaanhoidon sekä Kelan rekisteritietoja. Hanke on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksen, Sitran, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kelan kanssa.
