Talouspäälliköstä kokiksi. Hannele Saikkonen vaihtoi alaa ja työskentelee nyt kokkina Validian ravintolassa. Kuva: Patrik Lindström / SAK

Julkaistu 27.06.2017

Alan vaihto aikuisiällä suosittua mutta työlästä

Yli puolet työntekijöistä on kouluttautunut työuransa aikana uuteen ammattiin ja vajaa neljännes suunnittelee tätä parhaillaan, kertoo tuore selvitys. Ammatinvaihtoon voidaan ryhtyä esimerkiksi terveydellisistä syistä tai siksi, että edellisen työn ennakoidaan päättyvän. Ihan helpolla kouluttautujaa ei kuitenkaan päästetä. Haasteita tuovat pirstaleinen koulutusjärjestelmä ja toimeentulo.

Yli puolet työntekijöistä on opiskellut työuransa aikana uuden tutkinnon tai ammatin, kertoo Sitran tuore työelämätutkimus. Joka neljäs työntekijä on vaihtanut ammattia tai alaa yhden kerran ja 30 prosenttia 2-4 kertaa.

Alaa tai ammattia vaihtaneista joka toinen on opiskellut uuden ammatin. Heistä 85 prosenttia kokee, että opiskelu kannatti.

”Oman osaamisen päivittäminen on tärkein työllistymisen edellytys. Parhaimmillaan osaamisen päivittäminen sujuu työn lomassa, mutta joskus siihen tarvitaan muodollistakin koulutusta”, sanoo vanhempi neuvonantaja Mikko Kesä Sitrasta.

”Toisinaan tilanne voi edellyttää kokonaan uuden ammattitaidon hankkimista kouluttautumalla. Erityisen tärkeää olisi edistää niiden henkilöiden koulutukseen hakeutumista, joilla on korkeampi riski työttömyydestä tai sen pitkittymisestä, matalampi pohjakoulutus tai vähäisemmät mahdollisuudet työssä kouluttautumisen”, Mikko Kesä toteaa.

Sitra halusi tutkimuksella selvittää, mitkä tekijät johtavat uudelleen kouluttautumiseen, millaisena suomalaiset kokevat aikuisiällä tapahtuneen uudelleen kouluttautumisen ja miten uusi ammatti koetaan onnistuneen uravaihdoksen seurauksena. Tutkimushankkeeseen osallistui myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK.

”Tutkimukset osoittavat vähän koulutusta vaativien työpaikkojen katoavan nopeassa tahdissa. Siksi on tärkeää varmistaa mielekäs ammatillinen liikkuminen myös työntekijätehtävissä”, SAK:n työ ja turva -osaston johtaja Saana Siekkinen tähdentää.

Sitra toteutti helmikuussa 2017 toistamiseen laajan työelämätutkimuksen, johon vastasi 5 000 työikäistä suomalaista. Sitra ja SAK syvensivät tutkimusta aikuiskoulutusnäkökulmasta toteuttamalla laadullisen haastattelututkimuksen huhti–toukokuussa 2017. Tutkimukseen haastateltiin 20 henkilöä, jotka olivat uudelleenkouluttautuneet ammattiin viime vuosina. Molemmista tutkimuksista vastasi IROResearch Oy.

SAK teetti lisäksi erikseen viiden alaa vaihtaneen työntekijän haastattelut, jotka havainnollistavat henkilökohtaisella tasolla uudelleen kouluttautumisen sujumista. Linkit haastatteluihin ja niihin liittyviin videoihin löytyvät uutisen lopusta.

Uudelleenkouluttautuminen aikuisiällä vaatii määrätietoisuutta

Kaikki laadullisessa tutkimuksessa haastatellut 20 henkilöä olivat onnistuneet opiskeluissaan. Tutkimus perustuu näin ollen onnistujien subjetiivisiin kokemuksiin ja näkemyksiin. Kukaan heistä ei ollut harkinnut opintojensa keskeyttämistä uudelleenkouluttautumisen aikana.

Haastateltujen työllistyminen oli sujunut varsin hyvin, sillä vain yksi oli tutkimushetkellä työttömänä ja toinen työllistynyt vanhaan ammattiinsa. Yksi haastatelluista ei ollut vielä aloittanut työnhakua perhesyiden vuoksi.

Polut aikuiskoulutukseen olivat erilaisia. Uusi polku löytyi haastateltavien mukaan esimerkiksi työnantajan, TE-toimiston, vakuutusyhtiön uravalmentajan, isän, serkun tai Googlen vinkeistä.  Ne haastateltavat, joilla oli ollut mahdollisuus saada ammatillista ohjausta, olivat saamaansa apuun tyytyväisiä. Ammatillinen ohjaus auttoikin parhaimmillaan täsmentämään omia suunnitelmia.

Tutkimuksen perusteella opintojen aikaisen toimeentulon turvaaminen on keskeinen edellytys uuteen ammattiin kouluttautumisessa. Haastateltavat saivat rahoitusta toimeentuloonsa opintojen ajan monin eri tavoin. He kokivat rahoitusmuotojen selvittämisen työlääksi. Myös rahoituspäätökset saattoivat venyä.

”Rahoituksen selkeyttämisessä näyttäisi olevan eniten tehtävää. Oppilaitosten pitäisi myös entistä laajemmin verkostoitua yritysten kanssa, jotta ne pystyisivät tarjoamaan opiskelijoilleen mielekkäitä yhteyksiä uuteen työhön. Harjoittelupaikan hankkiminen ei saa jäädä opiskelijan harteille”, SAK:n Saana Siekkinen painottaa.

”Tutkimus myös osoitti, että onnistunut uudelleen kouluttautuminen edellyttää omaa aktiivisuutta ja korkeaa motivaatiota”, SAK:n Saana Siekkinen toteaa.

Yksilölliset motiivit ja uudet urat haastavat aikuiskoulutuksen

Työntekijät päivittävät osaamistaan työllistyäkseen uuteen työpaikkaan. Taustalla on usein joko terveydellinen syy tai vanhan työn ennakoitu päättyminen. Päätekijöiden lisäksi taustalla on iso joukko muita motiiveja, jotka vaikuttavat koulutukseen hakeutumiseen, koulutusalaan ja ajoitukseen sekä opiskeluiden läpiviemiseen ja työllistymiseen.

”Näitä tekijöitä ovat muun muassa harrastukset, ammattihaaveet ja muut kiinnostuksen kohteet sekä olemassa olevan osaamiseen uudelleen soveltaminen. Yhteinen nimittäjä kaikille on kuitenkin oman toimeentulon turvaaminen”, Saana Siekkinen tarkentaa.

”Taustalla uudelleen koulutukseen hakeutumiseen on syyperuste, joka on usein ongelmakeskeinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että uravaihdos koetaan negatiivisena asiana. Päinvastoin näyttäisi siltä, että se tarjoaa ison mahdollisuuden toteuttaa oma urahaave, ja vastauksista välittyy kuva myös merkittävästä työinnon ja motivaation lisääntymisestä, Sitran Mikko Kesä analysoi.

”Pitäisikö koulutusjärjestelmän tarjota entistä monipuolisempia vaihtoehtoja aikuisopiskelijoille, on yksi keskeisistä kysymyksistä. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että aikuiskouluttautujat taustastaan ja tavoitteistaan riippumatta kaipaisivat pikemminkin yhdenmukaista ja selkeää kouluttautumismallia. Erityisesti tämä vaatimus kohdistuu henkilökohtaiseen ohjausapuun sekä mahdollisuuksiin rahoittaa opinnot”, Kesä jatkaa.

Lisätietoja tutkimuksesta

Tarinoita alan vaihtamisesta

  • Video: nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Jouni Linden

Ota yhteyttä
Johtaja, työ ja turva, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

+358 40 834 5030

saana.siekkinen@sak.fi

Mistä on kyse?