uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Alf Rehn: siiloja tarvitaan ja ne voivat olla hyödyllisiä

Siilot sileiksi -tilaisuudessa etsittiin keinoja nykyistä vaikuttavampien, kokonaisvaltaisempien ja asiakaslähtöisempien palvelujen kehittämiseen.

Kirjoittajat

Tatu Leinonen

Asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Jukka Vahti

Projektijohtaja, Digitaalinen valta ja demokratia, Sitra

Julkaistu

Siilot sileiksi – vai sittenkin hyötykäyttöön? Professori Alf Rehn muistutti Sitran torstaina aamupäivällä järjestämässä Siilot sileiksi -keskustelutilaisuudessa kuulijoita siitä, että siilot ja johtajuuden ongelmat eivät ole uusia päänvaivoja.

Keskustelua siiloista on käyty jo vuosikymmeniä, ja niillä on perusteltu monia suurten organisaatioiden ongelmia.

Rehn halusi tuoda keskusteluun vaihtoehtoisen näkökulman: hänen mukaansa niin sanotut siilot ovat syntyvät organisaatioihin jostain järkevästä syystä – ei siksi, että joku yrittäisi tehdä organisaatiosta mahdollisimman huonon. Siilot voivat myös tuoda selkeyttä toimintaan.

Torstai-aamuna järjestetyn keskustelutilaisuuden tavoitteena oli pohtia, miten luomme ihmisille vaikuttavia palveluja ja mitä se vaatii johtamiselta, mitä tiedämme jo tähän mennessä tehtyjen kokeilujen perusteella ja mitä oppeja on jo olemassa?

Energisessä alustuksessaan Rehn kyseenalaisti viime aikoina usein toistellut vaatimukset siilojen purkamisesta sekä senkin, että kaikki maailman ongelmat olisivat ratkaistavissa jonkinlaisella myyttisellä johtajuudella. Fraasit myös kytkeytyivät Rehnin alustuksessa toisiinsa.

”Hyvä johtaja ei automaattisesti lähde tuhoamaan siiloja, vaan miettii, miten niiden kanssa toimitaan”, Rehn sanoi.

Johtajuus ei ole yhtä kuin mahdollisimman suuri valta

Valtiovarainministeriön maakunta- ja soteuudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg puolestaan toi tilaisuuteen käytännön kokemuksen tilanteesta, joka ei totisesti kuulunut vain yhden toimijan tontille ja jossa tarvittiin hyvin nopealla aikataululla niin yhteistyötä kuin johtajuuttakin.

Vuonna 2015 äkillisesti noussut turvapaikan hakijoiden määrä kosketti lähes kaikkia kahdestatoista ministeriöstä tavalla tai toisella. Valtionhallinnon toimijat ryhtyivät kokoontumaan säännöllisesti toiminnan koordinoimiseksi.

”Jotta eri toimijoiden yhteistyö toimii, tarvitaan yhteisen tietopohjan rakentamista ja säännölliset kohtaamiset heidän kesken, joilla on toimeenpanovaltaa laittaa toimia liikkeelle”, Nerg kertoi.

Nerg muistutti, että johtajuus ei ollut vuonna 2015 eikä ole nyt tekeillä olevassa sote-uudistuksessakaan yhtä kuin valta.

”Johtajuutta tarvitaan, mutta ei sellaista, jolla on välttämättä kaikki valta käsissään.”

Jos kokonaisuus ei toimi, yksittäisen palasen parantaminen ei auta

VM:n maakuntauudistuksen muutosjohtajan Kari Hakarin ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestarin Sanna Vesikansan parikeskustelussa nousi esiin yhteisten tavoitteiden sekä koettujen yhteistyön esteiden aukipuhumisen merkitys haitallisten siilojen purkamisessa julkisessa palvelukentässä.

Otollisiksi alueiksi siilojen purkamiselle arvioitiin esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, asumiseen liittyvät palvelut sekä sote-palvelut laajemminkin.

Jotta palvelut tuottaisivat tavoiteltua vaikuttavuutta, tarvitaan kokonaisuuden johtamista, korosti Sitran vanhempi neuvonantaja Jonna Heliskoski. Nuorten tarpeisiin vastaamiseksi saatetaan tarvita moniammatillista yhteistyötä – esimerkiksi koulun, sosiaalipalveluiden, terveyskeskuksen, erikoissairaanhoidon ja nuorisotoimen välillä.

Jos kokonaisuus ei toimi, ei ole järkeä parantaa jonkin yksittäisen palan toimintaa, ja odottaa että se riittäisi palvelujen parantamiseen, Heliskoski korosti.

Käytännön case-esimerkkeinä onnistuneesta vaikuttavuuden kehittämisestä Heliskoski esitteli kaksi case-esimerkkiä. Toinen oli Oulussa toteutettu nuorten työttömien työllistämishanke ja toinen Siun Sotessa toteutettu vaikuttavuuskiihdyttämö, jossa tavoitteena oli oppia käyttämään henkilökohtaista budjettia niin, että koettu hyvinvointi ja vaikutusten mitattavuus lisääntyy.

Mitä tarvitaan asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen?

Tilaisuudessa käytiin myös palaverinmuodossa toteutettu paneelikeskustelu, jossa hahmoteltiin siilojen purkamisen ja eri tyyppisten palvelujen välisen yhteistyön nykytilannetta sekä mietittiin, millä eväillä palveluja voitaisiin kehittää nykyistä asiakaslähtöisemmäksi.

Keskustelussa olivat mukana johtaja Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan te-toimistosta, tietohallintojohtaja Toni Suihko Eksotesta, asiantuntija Mikko Kesä omaa nimeään kantavan yrityksensä edustajana sekä Sitran asiantuntija Johanna Perälä.

Keskustelun lopuksi koottiin to do -lista, jota kaikki kehittäjät ja uudistajat voivat mielihyvin hyödyntää virikkeenä omassa työssään:

 

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?