Julkaistu 26.03.2019

Elinikäinen oppiminen ratkaisee Suomen pelin

Miten varmistamme, että kaikki suomalaiset voivat uudistaa osaamistaan ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta? Tarvitaan kokonaisvaltainen elinikäisen oppimisen politiikka ja sitä tukevat rahoituksen periaatteet. Näin linjataan kannanotossa, jonka takana on kolmekymmentä työelämän, koulutuksen ja valtionhallinnon organisaatiota. Sitra on fasilitoinut yhteisiä keskusteluja.

Kohti elinikäistä oppimista – tahtotila, rahoituksen periaatteet ja muutoshaasteet -julkaisu nimeää kahdeksan keskeistä muutoshaastetta kysymysten muodossa: Kenellä on vastuu siitä, ettei osaaminen vanhene työuran aikana? Kohdentuuko yhteinen raha oikein, kun tarkastellaan aikuisten osaamisen kehittämistä? Jos tarvitaan lisää rahaa, mistä se otetaan? …

Haasteista ja niihin liittyvistä valinnoista tarvitaan keskustelua nyt eduskuntavaalien alla, ja elinikäinen oppiminen tulee nostaa keskeiseksi osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa.

Työuran jatkuvuutta pitää edistää jo ennen kuin se katkeaa

Osaamista, työllistymistä ja kestäviä työuria voidaan tukea sekä rahoituksen että ohjauksen keinoin. Kannanottoon on kirjattu organisaatioiden yhteinen näkemys rahoituksen periaatteista.

Työpaikat ja työssä oppiminen ovat aikuisten tärkein oppimisympäristö. Erityisiä tukitoimia tarvitaankin sen varmistamiseksi, että myös työelämän ulkopuolella olevat pääsevät osallisiksi osaamisen kehittämisestä.

Työttömyystuki ja erilaiset toimeentuloon liittyvät etuudet, kuten asumistuki ja vanhempainetuudet, muodostavat tilanteesta riippuen esteitä tai kannusteita osaamisen kehittämiselle.

”Näiden etuuksien vaikutuksia elinikäisen oppimisen edellytyksiin on arvioitava huolellisesti tulevissa uudistuksissa. Yhtenä lähtökohtana tulisi olla, että ne kannustavat osaamisen kehittämiseen”, kannanotossa todetaan.

Myös työpaikoille halutaan kannustimia, jotta ne vahvistavat henkilöstönsä osaamista. Yritysten investoinnit osaamispääomaan tulee tehdä näkyviksi, sillä investoinneista kertyvä tieto on omiaan kannustamaan niin työnantajia, yrittäjiä kuin työntekijöitä panostamaan lisää osaamiseen.

Valtio ja kunnat kanavoivat vuosittain elinikäiseen oppimiseen 15,5 miljardia euroa. Julkiset resurssit tulee suunnata siten, että perustaidot ja niiden jatkuva ylläpitäminen mahdollistetaan kaikille läpi elämän. Työuran aikainen, julkisin varoin rahoitettava koulutus taas tulee kohdentaa etenkin henkilöille, joita uhkaa työuran katkeaminen ja joilla on heikot valmiudet työllistyä.

Oppiminen huomioitava kaikessa päätöksenteossa

Siirtymä elinikäisen oppimisen politiikkaan tarvitaan, koska sekä Suomen pitkän aikavälin menestys että suomalaisten tuleva hyvinvointi on pitkälti osaamisen varassa.

Elinikäistä oppimista tulee johtaa kokonaisuutena ja pitkäjänteisesti: ”Kaikkia elinikäisen oppimisen toimintamalleja ja ratkaisuja täytyy johtaa saman kokonaisuuden osina. Tarvitaan uudenlaista systeemistä johtamista”, kannanotossa painotetaan.

Yleisemmällä tasolla oppimisen mahdollisuudet tulee huomioida kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja edistää niitä aktiivisesti kaikilla hallinnon- ja toimialoilla.

”Laajasti ajateltuna elinikäisessä oppimisessa on kyse paitsi osaamisesta, kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista myös yhteiskuntamme ytimestä eli sivistyksestä, osallisuudesta ja eriarvoistumisen ehkäisystä”, kiteyttävät kolmenkymmenen organisaation johtajat julkaisun esipuheessa.

Seuraavaksi yhteinen tiekartta

Kohti elinikäistä oppimista -julkaisu on laadittu syksyn 2018 ja alkuvuoden 2019 aikana. Työhön on osallistunut Sitran kutsusta kolmenkymmentä organisaatiota, niiden ylin johto ja heidän nimeämänsä asiantuntijat. Julkaisuun sisältyvä elinikäisen oppimisen tahtotila ja sen neljä teesiä julkaistiin ensimmäisen kerran helmikuussa.

Tahtotilan, muutoshaasteiden ja rahoituksen periaatteiden laatimiseen ovat osallistuneet seuraavat organisaatiot: Akava, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Ilmarinen, Varma, Keskuskauppakamari, Keva, KT Kuntatyönantajat, OAJ, Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sivistystyönantajat, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI, SAK, Suomen Kuntaliitto, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen Yrittäjät, STTK, Työeläkevakuuttajat TELA, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtioneuvoston kanslia, Valtion työmarkkinalaitos, Valtiovarainministeriö ja Vapaa Sivistystyö.

Sitran kolmivuotinen Osaamisen aika -projekti alkoi lokakuussa 2018. Sitra fasilitoi eri tahojen yhteisiä keskusteluja ja on sitoutunut edistämään elinikäistä oppimista yhdessä tuotettujen näkemysten pohjalta.

Seuraavaksi työ jatkuu yhteisen tiekartan luomisella. Sen osana mietitään konkreettiset askelmerkit, jotka auttavat Suomea siirtymään uudenlaiseen osaamisen aikaan.

Ota yhteyttä
Johtava asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra

+358 (294) 618 467

sinimaaria.ranki@sitra.fi

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

+358 (294) 618 221

taru.keltanen@sitra.fi

Mistä on kyse?