archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Esittelyssä: Ratkaisu 100 -haasteraati

25-hengen haasteraati valmistelee Ratkaisu 100 -haaste-ehdotukset yleisöäänestykseen.

Kirjoittaja

Heli Nissinen

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Saimme Ratkaisu 100 -haastekilpailuumme yli tuhat ehdotusta siitä, mikä on Suomen tärkein haaste. Seuraavaksi riippumaton haasteraati jatkojalostaa esitetyistä ideoista 3-5 haastetta, joista kansalaiset äänestävät yhden kilpailussa ratkaistavaksi ongelmaksi kaikille avoimessa yleisöäänestyksessä syksyllä 2016.

Ratkaisu 100 -haastekilpailu hakee ratkaistuja yhteen tärkeään yhteiskunnalliseen ongelmaan Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Mutta minkä haasteen haluamme ratkaista? Saimme avoimella ideahaulla yli tuhat ehdotusta Suomen tärkeimmästä haasteesta.

Nyt haasteen yksityiskohtaista määrittelyä varten kokoamamme riippumaton, 25-henkinen asiantuntijaryhmä – haasteraati* – tutustuu esitettyihin ideoihin, niihin liittyvään tieteellisen tutkimukseen sekä ammentaa aiheiden parissa toimivien ihmisten kokemustietoa. Kaikki ideakuulutuksessa esitetyt ideat on toimitettu raadille ja ne otetaan huomioon työskentelyssä.

Haasteraatiin on kutsuttu kansalaisia siten, että ihmisten erilaiset taustat, näkökulmat ja asiantuntemukset ovat edustettuina mahdollisimman kattavasti. Raadin jäsenet osallistuvat itsenäisinä kansalaisina, eivätkä edusta mitään taustaorganisaatiota.

”Pärjätäkseen Suomi tarvitsee erilaisista taustoista ponnistavien ihmisten näkemyksiä ja osaamista”, kommentoi Tytti Määttä, yksi raadin jäsenistä.

”Haluan olla mukana etsimässä ideaa, joka innostaisi mahdollisimman monia suomalaisia ja joka auttaisi meitä uskomaan hyvän tulevaisuuden mahdollisuuteen”, jatkaa toinen raatilainen Antti Kasvio.

Raati aloitti urakkansa tällä viikolla ja sen työskentelylle on varattu aikaa kesäkuuhun asti. Raadin muotoilemat kolmesta viiteen haastetta avataan yleisöäänestykseen syksyllä 2016.

Ratkaisu 100 -haasteraati:

Miriam Attias, hankejohtaja, Naapuruussovittelun keskus
Kati Blomqvist, tekninen tuotepäällikkö, M-Brain Insight Oy
Hanna Harris, toiminnanjohtaja, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus
Paavo J. Heinonen, päätoimittaja, Kaltio
Mikko Hulkkonen, perhepalvelujen johtaja, Raision kaupunki
Maiju Hyry, yhteysjohtaja, Lapin liitto
Pia Hytönen, toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry
Noomi Jägerhorn, vastuullisuusjohtaja, Posti Group Oyj
Markus Kanerva, toimitusjohtaja, Ajatushautomo Tänk
Antti Kasvio, dosentti, Tampereen yliopisto
Merja Korhonen, pitkäaikaishoidon päällikkö, Kaunialan Sairaala Oy
Sisko Kärki, pelittäjä, valmentaja, insensä työllistäjä, Siivittäjä
Lari Lohikoski, verkkoviestintäpäällikkö, Kirkon tiedotuskeskus
Heikki Malinen, vararehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Anna Munsterhjelm, puheenjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
Mervi Murtonen, erikoistutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Tytti Määttä, kunnanjohtaja, Vaalan kunta
Riitta Nieminen, kehittämisjohtaja, Päijät-Hämeen liitto
Matti Petteri Pöntiö, toimitusjohtaja, Helsinki Think Company
Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja, Open Knowledge Finland
Timo Rusanen, kaupunginjohtaja, Saarijärven kaupunki
Anne Rongas, pedagoginen asiantuntija ja yrittäjä, Otavan Opisto ja Pedapoint Oy
Rajkumar Sabanadesan, liikkeenjohdon konsultti, yrittäjä
Auli Sihvola, agronomi
Eija Tynkkynen, rehtori, Rantakylän yhteiskoulu, Mikkeli

—–

* Haasteraati on muunnelma yhdysvaltalaisen Jefferson Centerin kehittelemästä deliberatiivisen demokratian periaatteisiin pohjautuvasta päätöksentekomenetelmästä, eli kansalaisraadista. Siinä ryhmä kansalaisia kokoontuu keskustelemaan ja tekemään keskusteluun pohjautuvia päätöksiä annetusta aiheesta. Tarkka toteutustapa voi vaihdella kansalaisraadille asetetun tavoitteen mukaan. Kansalaisraateja on hyödynnetty edustuksellisen päätöksenteon tukena useissa maissa. Esimerkiksi Britanniassa julkinen terveydenhuoltoyhtiö NHS on soveltanut kansalaisraateja, kun se on halunnut antaa kansalaisille lisää sananvaltaa NHS:n kehitykseen.

Kiinnostuistko? Lue asiantuntijamme Antti Halosen artikkeli aiheesta täältä.

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?