Henkilöstö­omistajuudesta vauhtia sukupolvenvaihdoksiin ja kasvuun

Arviolta kolmasosa sukupolvenvaihdoksista epäonnistuu, kun yrittäjän perhepiiristä tai markkinoilta ei löydy yritykselle jatkajaa. Henkilöstöomistajuus on yksi ratkaisu tähän ongelmaan. Siinä yrityksen palkansaajista tulee asteittain yrityksessä päätäntävaltaa käyttäviä omistajia.

”Henkilöstöomistajuus ei korvaa vaan täydentää perinteisiä omistusmuotoja. Parhaimmillaan se auttaa turvaamaan työpaikkoja, tukee alueellista elinvoimaa ja vahvistaa Suomen talouskasvua”, Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Rouvinen painottaa. Talouden kestävän kasvun vauhdittaminen on Sitran työn ytimessä.

Mallin käytännön toteutuksesta kertoo Sitran muistio ”Yritysten henkilöstöomistajuus osaratkaisuna Suomen haasteisiin – Ehdotus Suomessa kokeiltavaksi malliksi”. Sen ovat kirjoittaneet A better monday EMEA oy:n perustaja Andy Farquharson ja Petri Rouvinen.

Kirjoittajien mukaan esimerkit maailmalta osoittavat, että henkilöstöomistajuus on omiaan vahvistamaan muun muassa yrityksen kasvua ja tuottavuutta.

Yritykselle ja sen uusille omistaja–työntekijöille muutos on valtaisa: ”Henkilöstöomistajuus ei ole taikatemppu. Kun se toteutetaan oikein, myyjät saavat reilun hinnan, työntekijät mahdollisuuden vaurastua liiketoiminnalla ja paikallinen yhteisö elinvoimaisen yrityksen. Kansainvälinen tutkimusaineisto viidenkymmenen vuoden ajalta osoittaa, että pelkkä omistajuus ei tietenkään tuo menestystä, vaan lisäksi tarvitaan osaamista, koulutusta ja hyvää hallintoa”, Andy Farquharson alleviivaa.

Järjestely vaatii tyypillisesti ulkopuolista siltarahoitusta, jossa omistusta siirretään asteittain työntekijöille.

Kokeilu Suomessa tarpeen – myös lainsäädäntö ja kannustimet työn alle

Henkilöstöomistajuus on kokeilun arvoinen malli myös Suomessa. Kokeilun ytimessä voisi olla siltarahasto, joka ostaisi yrityksiä ikääntyviltä yrittäjiltä ja siirtäisi niiden omistusta asteittain järjestelyyn osallistuville työntekijöille.

”Talouskasvu syntyy yrityksissä, mutta se tarvitsee tuekseen pitkäjänteistä, osallistavaa politiikkaa. Kokeilusta saamme tietoa siitä, millainen malli palvelisi parhaiten suomalaisten yritysten tarpeita”, Rouvinen sanoo.

Yleistyäkseen henkilöstöomistajuus edellyttää sitä, että järjestely tunnistetaan lainsäädännössä. Myös kannustimia kannattaa harkita etenkin vanhojen omistajien ja siltarahoittajien aktivoimiseksi.

Euroopan maista esimerkiksi Tanska ja Slovenia ottavat vuoden 2026 alussa käyttöön henkilöstöomistajuutta tukevia lakeja. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa tällaiset omistusjärjestelyt ovat jo arkipäivää.

Sitran yhtenä tehtävänä on tutkia ja kokeilla uusia yhteiskunnallisia innovaatioita eli toimintamalleja, jotka mahdollistavat ja tukevat kestävää kasvua, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Yritysten henkilöstöomistajuus on tällainen lupaava malli.