Kaikenikäiset nauttivat oppimisesta – kolme neljästä myös luottaa kykyihinsä

Suomalaisten mielestä elinikäinen oppiminen lukeutuu perusoikeuksiin ja laaja yleissivistys on arvo sinänsä. Oppiminen herättää aikuisissa uteliaisuutta, innostusta ja toiveikkuutta, mutta ajoittain myös riittämättömyyden tunteita. Mutkia oppijan tielle aiheuttavat etenkin rahan ja ajan puute.
Kuva: Topias Dean / Sitra

Kirjoittaja

Anna-Maija Vesa

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Osaaminen luo edellytyksiä pärjätä alati muuttuvassa maailmassa ja on yksi hyvinvoinnin lähteistä. Näkemykset käyvät ilmi Sitran teettämästä kyselytutkimuksesta Elinikäinen oppiminen Suomessa, johon osallistui reilut kaksituhatta 18-85-vuotiasta suomalaista.

Tulokset valottavat nuorten aikuisten, työikäisten ja eläkeläisten näkökulmia elinikäiseen oppimiseen – aiheeseen, josta käydään vilkasta yhteiskunnallista keskustelua.

Valtioneuvoston asettama parlamentaarinen jatkuvan oppimisen työryhmä hakee parhaillaan uusia keinoja oppimisen mahdollistamiseksi. Sitran kysely tuottaa uutta tietoa uudistustyön tueksi täydentämällä kokonaiskuvaa aiheesta.

Uuden oppimista ruokkii etenkin ihmisenä kasvamisen ja kehittymisen halu. Tärkeimpänä syynä osaamisen kehittämiseen nähdään maailman muutoksessa pärjääminen. Tätä näkökulmaa painottavat etenkin keski-ikäiset ja eläkeläiset.

Suomalaiset arvostavat laajaa yleissivistystä ja pitävät elinikäistä oppimista perusoikeutenaan. Näin ajattelee lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Suomalaisista myös kolme neljästä luottaa kykyynsä oppia uutta.

”Suomalaiset ovat erittäin opinhaluisia. Se on maallemme valtava voimavara. Onhan kyky oppia ratkaisevan tärkeä taito paitsi yksilöiden hyvinvoinnin myös työyhteisöjen kehityksen ja Suomen tulevan menestyksen kannalta”, sanoo Sitran Osaamisen aika -projektin johtaja Helena Mustikainen.

Arjessa ja töissä oppii

Oppimista tapahtuu niin arjessa kuin juhlassa, ei vain koulun penkillä. Tärkeimmät oppimisympäristöt ovat kyselyn mukaan perhe ja muut ihmissuhteet sekä työelämä. Niitä pitää tärkeinä tai erittäin tärkeinä opettajinaan noin kolme neljästä vastaajasta. Myös koulutus, vastoinkäymiset ja harrastukset keräävät mainintoja.

Kyselyä edeltäneiden 12 kuukauden aikana vastaajat kertovat oppineensa etenkin verkon kautta tietoa hakemalla, lukemalla ja kirjoittamalla sekä harrastamalla. Oppimisen iloa tuovat monenlaiset arjen asiat, kuten uusi joogaliike, auton jarrujen korjaus, kuvankäsittely, skootterilla ajaminen tai jonkin asian syvällinen ymmärtäminen.

Julkisessa keskustelussa osaamisen kehitystarpeet yhdistetään usein työelämän muutokseen. Kyselyn mukaan suomalaiset näkevät oppimisen merkityksen kuitenkin tätä laajemmin. Tosin nuoret aikuiset eli 18-24-vuotiaat ovat vanhempia ikäluokkia selvemmin sitä mieltä, että osaamista tulisi kehittää etenkin työelämän tarpeita ajatellen.

Vastaajista 68 prosenttia uskoo, että heidän työssään tapahtuu viiden seuraavan vuoden aikana muutoksia, joiden takia omaa osaamista kannattaa kehittää. Työelämässä oppeja kartuttavat etenkin muiden kanssa työskentely ja muilta oppiminen sekä uusien asioiden ja työtapojen kokeilu.

Työyhteisöjen ilmapiiri koetaan yleisellä tasolla pitkälti oppimismyönteiseksi, mutta konkreettiset mahdollisuudet ja oppimiseen varattu aika tätä vähäisemmäksi.

Nautintoa ja iloa

Uusia asioita ei opetella oppimisen pakosta, vaan sytykkeinä toimivat ihmisenä kasvamisen ja kehittymisen halu, nautinto sekä mielenkiinto uusia asioita kohtaan. ”Opin työssäni lapsilta päivittäin kuinka pienistä asioista saa iloa”, eräs vastaaja tiivistää.

Valtaosa vastaajista kertoo pyrkineensä oppimaan jatkuvasti uutta elämänsä aikana ja kehittää osaamistaan tälläkin hetkellä.

Mielekkäimmiksi osaamisen kehittämisen tavoiksi vastaajat nostivat itsenäisen uuden opettelun, esimerkiksi tiedon hankinnan verkosta, harrastuksen, vapaaehtoistyön tai työssä oppimisen.

Vastaajista kolme viidestä koki, että heillä on osaamista, jota he voisivat hyödyntää yhteiskunnassa enemmän.

”Oman osaamisen kehittäminen on parasta varautumista maailman muutokseen. Oppimista tapahtuu arjessa ja välillä huomaamattakin – sen oivaltaminen on jokaiselle arvokasta”, johtava asiantuntija Milma Arola muistuttaa.

Puutetta rahasta ja ajasta

Kyselyn mukaan suurimmat esteet osaamisen kehittämiselle liittyvät rahan ja ajan puutteeseen.

Korkea koulutustaso näyttäisi korreloivan osaamisen kehittämisen kanssa, kun taas matalammin koulutetut vastaajat kokevat mahdollisuutensa heikommiksi. Tämä tulos vahvistaa näkemystä siitä, että koulutus kasaantuu.

”Jatkossa on varmistettava, että jokaisella suomalaisella on ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta mahdollisuus uudistaa osaamistaan. On tarpeen selvittää, miten erilaiset käytännöt, lainsäädäntö ja rahoitus parhaiten mahdollistavat ja tekevät tilaa yksilön oppimiselle läpi elämän”, Helena Mustikainen painottaa.

Tutustu kyselyyn ja kyselyn raakadataan:
Elinikäinen oppiminen Suomessa -kysely

Näin kysely tehtiin

Elinikäinen oppiminen Suomessa -kysely

• Tavoite oli selvittää elinikäisen oppimisen merkityksiä, toteutumista ja mahdollisuuksia Suomessa.
• Sitran tilaaman kyselyn toteutti Innolink internetpaneelikyselynä marraskuussa 2019.
• Tulokset perustuvat iältään 18-85-vuotiaan 2 110 suomalaisen vastauksiin.
• Näyte on kansallisesti edustava iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen.

Sitran Osaamisen aika -avainalue edistää Suomeen elinikäisen oppimisen politiikkaa, jossa osaamisen kehittäminen nähdään tuottavana pitkän aikavälin investointina ja hyvinvoinnin lähteenä. Sitra yhdistää ja vauhdittaa yhteiskunnan eri toimijoita kokonaisvaltaiseen elinikäisen oppimisen politiikkaan siirtymisessä. Elinikäisen oppimisen kyselyn tulokset tuovat keskusteluun suomalaisten yksilöiden näkökulman.

AIHE

Osaamisen aika

Tuemme yhteiskunnallisia toimijoita elinikäisen oppimisen politiikan synnyttämisessä Suomeen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää osaamistaan.

Kirjoittaja

Anna-Maija Vesa

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Lue lisää

Tutustu lähemmin elinikäiseen oppimiseen.

Mistä on kyse?