Kansalaisten näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta kootaan ennennäkemättömän laajasti päätöksenteon tueksi

Kansalaisten laaja osallistuminen voi auttaa ratkomaan tärkeitä, mutta mielipiteitä jakavia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kansalaiskeskusteluun on käytettävissä useita menetelmiä, joita ei ole vielä hyödynnetty laajasti Suomessa.

Suomalaisten ja Suomessa asuvien näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta kartoitetaan lähikuukausina poikkeuksellisen laajasti.

Sitra on käynnistänyt yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Työperäisen maahanmuuton tulevaisuus -hankkeen, jossa kansalaisten näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta kootaan kolmella eri menetelmällä. Tavoitteena on vahvistaa päätöksenteon tietopohjaa ja legitimiteettiä.

Aiheeksi on valittu työperäinen maahanmuutto, joka kytkeytyy Suomen talouskasvuun, väestökehitykseen, osaamiseen ja yhteiskunnalliseen luottamukseen. Se on monitahoinen ilmiö, joka jakaa mielipiteitä ja herättää erilaisia tunteita.

Talous- ja työmarkkinakysymysten ohella työperäinen maahanmuutto linkittyy kokemuksiin yhteiskuntaan kuulumisesta, oikeudenmukaisuudesta ja tulevaisuuden suunnasta.

Hankkeessa käytetään kolmea kansalaisosallistumisen menetelmää.

1. Kansalaisdialogit toukokuusta alkaen. Osana Kansallisia dialogeja järjestetään dialogeja aiheella ”Työelämän huominen – Miten Suomi muuttuu työperäisen maahanmuuton myötä?”. Tavoitteena on rakentaa ymmärrystä ilmiöstä sekä siihen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Dialogeissa kerätään erityisesti kokemustietoa maahanmuuttajajärjestöiltä ja elinkeinoelämän edustajilta.
2. Keskustelu digitaalisella Voxit-alustalla elokuussa. Digitaalisella alustalla toteutetaan laaja matalan kynnyksen verkkokeskustelu. Kansalaisten vastauksia analysoimalla voidaan tunnistaa, mistä työperäiseen maahanmuuttoon liittyvistä seikoista suomalaisten keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys ja missä teemoissa mielipiteet eriävät. Voxit-keskustelun toteutuksesta vastaa Motiva Oy.
3. Puntaroiva kansalaiskokous alkaa marraskuussa. Satunnaisotannalla valittu edustava joukko perehtyy teemaan syvällisesti, käy fasilitoidusti keskustelua, punnitsee eri näkökulmia ja tuottaa harkittuja ja perusteltuja kannanottoja sekä konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Kansalaiskokous on suurin Suomessa järjestetty suosituksia tuottava kansalaiskokous: kutsu lähetetään 20 000 suomalaiselle, joista mukaan valitaan 100 osallistujaa. Kansalaiskokous työskentelee kahtena viikonloppuna Helsingissä sekä näiden välissä etänä. Kansalaiskokouksen toteutusta koordinoi Turun yliopiston Demokratian uudistamisen tutkimusryhmä.

Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun kansalaisosallistumisen menetelmiä yhdistetään näin laajasti yhteiskunnallisesti merkittävässä kysymyksessä.

”Kansallisosallistumisen menetelmät tukevat päätöksentekoa vaikeissa ja mielipiteitä jakavissa teemoissa. Onnistuneita esimerkkejä löytyy esimerkiksi Irlannista ja Ranskasta. Tavoitteenamme on osoittaa, että myös Suomessa kansalaisosallistuminen voi tukea haastavien yhteiskunnallisten aiheiden ratkaisua”, kertoo Sitran Demokratiainnovaatiot-ohjelman johtaja Hannu-Pekka Ikäheimo.

Kansalaisten näkemykset kootaan yhteen ja julkaistaan alkuvuodesta 2027. Kansalaisten näkemyksiä hyödynnetään jo prosessin aikana eri julkishallinnon organisaatiossa. Prosessin vaikutusten kokonaisarvioinnista vastaa Turun yliopisto, joka saa työnsä päätökseen syyskuuhun 2027 mennessä.

Työperäisen maahanmuuton tulevaisuus -hankkeen tukena toimii asiantuntijaryhmä ja hankkeen tuloksia jaetaan jo sen aikana eri asiantuntijaorganisaatioille. Lisäksi marraskuussa aiheesta järjestetään Kuutio, joka kokoaa laajasti yhteen alan asiantuntijoita ja päättäjiä luomaan yhteistä tilannekuvaa ja kehittämään ratkaisuehdotuksia.