uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Kansallinen ohjausryhmä kehittämään vaikuttavuusinvestoimisen markkinoita

Vaikuttavuusinvestoiminen mahdollistaa hyvinvoinnin suunnitelmallisen rakentamisen myös taloudellisesti haastavina aikoina.

Julkaistu

Vaikuttavuusinvestoiminen mahdollistaa hyvinvoinnin suunnitelmallisen rakentamisen myös taloudellisesti haastavina aikoina. Ideana on kanavoida yksityisiä pääomia yhteiskunnallista hyvinvointia lisääviin hankkeisiin. Uuden rahoitusmallin tueksi perustetaan kansallinen ohjausryhmä, johon on kutsuttu sijoittajien, julkisen sektorin, järjestöjen ja tutkimuslaitosten edustajia. Ohjausryhmän tehtävänä on tukea mallin käyttöönottoa ja kehittämistä Suomessa.

Vaikuttavuusinvestoimisessa tavoitellaan taloudellisen tuoton lisäksi mitattavia ja myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ensimmäiset käytännön hankkeet ovat lähteneet Suomessa liikkeelle tänä syksynä ja useita uusia on suunnitteilla.  

”Julkisen talouden tasapainottamiseen ja hyvinvoinnin rahoittamiseen tarvitaan uusia keinoja. Suomessa julkisten palvelujen rahoitus painottuu ennakoinnin sijasta päälle kaatuvien ongelmien hoitoon”, sanoo Vaikuttavuusinvestoimisen kansallisen ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimitetty valtiovarainministeriön ylijohtaja Pentti Pikkarainen

”Vaikuttavuusinvestoiminen auttaa laajentamaan julkisen sektorin rahoituspohjaa ja hidastaa velkaantumista. Lisäksi malli ohjaa valtiota ja kuntia ostamaan tuloksia”, Pikkarainen painottaa. 

Ohjausryhmän kokoonpano julkistettiin tänään Vaikuttavuusinvestoiminen 2.0 -seminaarissa Helsingin Korjaamolla. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu valtiovarainministeriön ylijohtaja Pentti Pikkarainen ja jäseniksi LähiTapiola Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja Tom Liljeström (varapuheenjohtaja), FIM Oyj:n toimitusjohtaja Teri Heilala, Finland’s Sustainable Investment Forumin puheenjohtaja Antti Savilaakso, Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Jari Vaine, SOSTE ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas, valtioneuvoston kanslian ohjelmaneuvos Sirpa Kekkonen ja VATTin ylijohtaja Anni Huhtala. Sitraa edustaa teemajohtaja Timo Lindholm ja ohjausryhmän sihteerinä toimii Sitran Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalueen vetäjä Mika Pyykkö.

Varajäsenet ovat sosiaali-ja terveysministeriön ylijohtaja Veli-Mikko Niemi, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Esko Torsti, Taaleritehtaan varainhoito Oy:n salkunhoitaja Heikki Nystedt, Finnish Business Angels Networkin puheenjohtaja Jaakko Salminen, Koneen Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Ilona Herlin, Arvo-liiton toimitusjohtaja Kimmo Lipponen, Valo ry:n pääsihteeri Teemu Japisson, Valtioneuvoston kanslian neuvotteleva virkamies Taina Kulmala ja Aalto-yliopiston professori Otto Toivanen.

Missio ja tuotto samassa paketissa

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista on Social Impact Bond (SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus. Siinä institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia tukevan toiminnan ja kantavat sen taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain todennetuista tuloksista. Malli soveltuu etenkin hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.

”Sijoittajalle SIB-sopimus on mahdollisuus vaikuttaa itselle tärkeisiin yhteisiin asioihin. Siinä yhdistyvät uudella tavalla tuotto, riski ja yhteiskunnallisen vaikuttavuus. Vaikuttavuusinvestoiminen puhuttelee etenkin sellaisia instituutioita, säätiöitä, sukuja ja yksityissijoittajia, joiden varallisuudenhoidon motivaatioiksi ei riitä pelkkä tuotto”, Pikkarainen sanoo.

Yhä useammat sijoittajat haluavat tuoton rinnalle myös mission. Ei olekaan ihme, että maailman suurimpiin lukeutuvat varainhoitajat, kuten BlackRock, Goldman Sachs, JP Morgan ja Merrill Lynch, ovat aktiivisia vaikuttavuusinvestoimisen kansainvälisillä markkinoilla, joiden koko on sijoitetun pääoman määrässä mitattuna noin 55 miljardia euroa.

”Kansallinen ohjausryhmä avaa Suomelle ovia myös vaikuttavuusinvestoimisen kansainväliseen kehitystyöhön yhdessä johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmän kanssa”, sanoo Sitran Mika Pyykkö. Iso-Britannian aloitteesta G7-ryhmään perustettiin vuonna 2013 Impact Investing Taskforce, joka laatii selvityksiä ja antaa suosituksia keinoista vaikuttavuusinvestoimisen edistämiseksi.   

Kaksi SIB-hanketta julkistettu – useita mallinnuksia käynnissä

Sitra on rakentanut reilun vuoden ajan vaikuttavuusinvestoimiselle ekosysteemiä Suomeen ja valmistellut ensimmäisiä pilotteja yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Vuodessa on tapahtunut paljon: Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen Social Impact Bond (SIB) on lähtenyt liikkeelle ja useita uusia on suunnitteilla. Lisäksi hyvinvointialan yrityksiä ja järjestöjä voimaannuttava Vaikuttavuuskiihdyttämö on aloittanut työnsä.  

Suomen ensimmäinen SIB edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla. Sen piirissä on ensivaiheessa noin 1 300 julkisen alan työntekijää Lounais-Suomen maistraatista, Savon koulutuskuntayhtymästä ja Nurmijärven kunnan Aleksia-liikelaitoksesta. Työhyvinvointi-SIBin ankkurisijoittajiin lukeutuvat Me-säätiö, Sitra ja yksityinen finanssisijoittaja.

Viime viikolla työ- ja elinkeinoministeriö ja Sitra kertoivat rakentavansa SIB-hanketta, jonka tavoitteena on edistää mahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutusta työn ohessa. Muut SIB-mallinnukset eri puolilla Suomea liittyvät muun muassa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä vaikeassa markkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämiseen.

Lisätietoja:

Pentti Pikkarainen, ylijohtaja, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30269, pentti.pikkarainen@vm.fi
Mika Pyykkö, Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalueen vetäjä, Sitra, puh. 029 461 8259, mika.pyykko@sitra.fi
Taru Keltanen, viestinnän asiantuntija, Sitra, puh. 040 674 3246, taru.keltanen@sitra.fi

Mistä on kyse?