Arvioitu lukuaika 3 min

Kiertotalouden ratkaisut voivat auttaa luonnon monimuotoisuutta koskevan kriisin ratkaisemisessa

Maailman kiertotalousfoorumi WCEF2021 osoitti, että kiertotalouden ratkaisuilla voidaan taistella maapallon kriisejä vastaan.

Foto: Tobias Dean, Sitra

Kirjoittaja

David J. Cord

Journalisti

Julkaistu

Maapallon kuudes sukupuuttoaalto Kuudes sukupuuttoaalto Useiden lajien katoaminen ihmisen toiminnan seurauksena. Esimerkiksi suurten eläinten metsästäminen sukupuuttoon, ylikalastus merissä ja ilmastonmuutos kiihdyttävät aaltoa. Sitä ei voi estää, vain yrittää hillitä. Avaa termisivu Kuudes sukupuuttoaalto on käynnissä. Aikaa kutsutaan holoseeniksi tai antroposeeniksi, ja kyse on ihmisen toiminnan aiheuttamasta sukupuutosta. Maailmanlaajuisen luontokadon arvioidaan tällä hetkellä etenevän 100—1 000 kertaa nopeammin kuin mitä se luonnostaan etenisi. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES arvioi, että miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Torontossa, Kanadassa järjestetyn WCEF2021-foorumin toisena päivänä käsiteltiin ympäristökriisin käytännön ratkaisuja. Osallistujat osoittivat, että kiertotalouden Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Avaa termisivu Kiertotalous avulla voidaan tehdä muutakin kuin vähentää jätettä tai auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kiertotalous voi auttaa pysäyttämään maapallon kuudennen sukupuuttoaallon.

Maapallon kolmoiskriisin torjuminen

Luonnon monimuotoisuus on edellytys sille, että elämä, myös ihmiselämä, voi jatkua maapallolla, sillä emme ole erillään maailman ekosysteemeistä. YK:n ympäristöohjelman pääjohtaja Inger Andersen pitää luontokatoa yhtenä maapallon kolmoiskriisin haarana.

”On virhe tarkastella ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja saastumiseen liittyviä kriisejä erillisinä ongelmina. Ne ovat kytköksissä toisiinsa”, Andersen totesi.

Tämän näkemyksen vahvistivat myös muut WCEF2021‑tapahtumaan osallistuneet, kuten lordi Zac Goldsmith, joka toimii Britannian ympäristöministerinä ja COP26-ilmastokokouksen sihteeristön edustajana. Britannia isännöi tänä syksynä järjestettävää COP26-ilmastokokousta.

”Ei ole mitään uskottavaa keinoa pitää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteessa ilman luonnon suojelemista”, Goldsmith sanoi. ”Ongelma on se, että luontoon perustuvia ratkaisuja ei tunnisteta ja ne saavat vain kolme prosenttia ympäristörahoituksesta. Yhdistynyt kuningaskunta tekee kaikkensa asettaakseen luonnon COP26-kokouksen keskiöön.”

Kiertotalouden ratkaisuilla voidaan lieventää luontokatoa

IPBES:in raportissa todetaan, että luontokadon tärkeimmät syyt ovat muutokset maa- ja merialueiden käytössä, eläinten liiallinen hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saastuminen ja vieraslajit. Sitran yliasiamies Jyrki Katainen nosti esiin maankäytön muutokset, jotka aiheuttavat elinympäristöjen katoa.

”90 prosenttia luontokadosta johtuu materiaalien hankinnasta ja käsittelystä”, Katainen totesi.

Kiertotalouden ratkaisut voivat vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti kaikkiin IPBES:n raportissa mainittuihin luontokadon syihin. Jos käytämme materiaaleja uudelleen, meidän ei tarvitse tuhota arvokkaita elinympäristöjä saadaksemme uusia raaka-aineita. Se voi parantaa tavaroiden ja palvelujen tuotannon kestävyyttä ja samalla vähentää jätettä ja saasteita. Paikalliset kiertotalouden ratkaisut, jotka korvaavat pitkiä toimitusketjuja, voivat jopa vähentää vieraslajien kulkeutumisen riskiä kuljetusten mukana.

”Hiilineutraalin maailman rakentamiseen tarvitaan raaka-aineita”, Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoi. ”Samaan aikaan yritykset alkavat kysyä, onko neitseellisten raaka-aineiden käyttö kestävää. Yhä useammat yritykset ovat sitä mieltä, että kiertotalous tarjoaa vastauksia tulevaisuuteen.”

Anglo Americanin toimitusjohtaja Mark Cutifani toi keskusteluun maailmanlaajuisen kaivosyhtiön näkökulman. Hän kuvaili käynnissä olevaa ajattelutavan muutosta kaivosteollisuuden perinteisistä liiketoiminnoista arvoketjujen uudelleenarviointiin sekä positiivisen ympäristöjalanjäljen tavoitteluun.

Luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävä kansainvälinen paneeli on todennut, että ruoantuotanto on eniten luontokatoa aiheuttava sektori etenkin lihankulutuksen takia. Ruoantuotanto on kuitenkin myös ala, johon voimme vaikuttaa merkittävästi parantamalla kiertotaloutta. YK:n ympäristöohjelma arvioi, että kolmasosa ihmisravinnoksi tuotetusta ruoasta menee hukkaan. Ruokahävikin vähentämisellä ja kasvipohjaisempaan ruokavalioon siirtymisellä olisi valtavat positiiviset vaikutukset.

Mikä on mangrovemetsän arvo?

Ratkaisujen toteuttamiseen tarvitaan resursseja, mutta on tärkeää, että kiertotalouteen siirtymistä eri pidetä pelkkänä lisäkustannuksena. Puheessaan Katainen korosti markkinavoimien hyödyntämisen merkitystä.

”Meidän on varmistettava, että taloudellinen menestys ja luonnon kunnioittaminen kuuluvat yhteen. Kiertotalouden on oltava taloudellisesti kannattavaa”, Katainen totesi. ”Voimme käyttää markkinamekanismeja luontopääoman säilyttämiseen.”

Nykyinen talousjärjestelmämme ei anna juurikaan arvoa luonnon monimuotoisuudelle, mutta tilanne on muuttumassa. Professori Sir Partha Dasgupta on tehnyt uraauurtavaa työtä kasviston ja eläimistön taloudellisen arvon parissa. Hän on Cambridgen yliopiston taloustieteen professori ja Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeriön vaikutusvaltaisen Economics of Biodiversity ‑katsauksen pääkirjoittaja. Dasgupta korostaa, että luontoa on arvostettava kunnolla ja sille on määritettävä rahallinen arvo.

”Ekosysteemit, kuten mangrovemetsät ja nurmialueet, ovat pääomavaroja. Ne tarjoavat meille tuotteita ja palveluja ja antavat meille mahdollisuuden selviytyä”, Dasgupta sanoo. ”Paikallisella tasolla meidän on maksettava ekosysteemipalveluista. Maailmanlaajuisella tasolla tarvitsemme uuden kansainvälisen järjestön, joka hallinnoi yhteisiä maailmanlaajuisia luonnonvaroja, kuten valtameriä. Järjestö voisi veloittaa meitä yhteisten luonnonvarojen käytöstä.”

WCEF2021-tapahtuman kolmantena päivänä keskityttiin 15. syyskuuta kiihdyttämösessioihin, joissa käsiteltiin kaikkea tekstiileistä kauppaan ja biopolttoaineista kaivostoimintaan. Katso luettelo näistä sessioista ja niiden tallenteista täältä.

Lue lisää ja katso tallenteita foorumin keskusteluista WCEF2021‑sivustolta.

Projektit

Maailman kiertotalousfoorumi WCEF

Maailman kiertotalousfoorumi WCEF on vuotuinen tapahtuma, joka tuo yhteen liike-elämän johtajia, päättäjiä ja asiantuntijoita keskustelemaan tämän hetken parhaista kiertotalousratkaisuista.

Kirjoittaja

David J. Cord

Journalisti

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?