Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Sari Gustafsson

Julkaistu 14.12.2016

Kunnat innostuivat uudesta hyvinvoinnin rahoitusmallista

Jo noin 30 kuntaa, mm. Tampere, Oulu, Hämeenlinna ja Lahti, valmistelee niille taloudellisesti riskittömiä SIB-hankkeita.
Suomeen on rakenteilla kolme rahastoa, jotka mahdollistavat investoinnit kestävään hyvinvointiin myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. Rahastot kanavoivat julkiselle sektorille taloudellisesti riskitöntä rahoitusta lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin sekä työllistymisen edistämiseen.

Jo noin 30 kaupunkia, kuntaa ja kuntayhtymää – muun muassa Tampere, Oulu, Hämeenlinna ja Lahti – valmistelee tällaisia hankkeita omista tarpeistaan käsin. Varat rahastoihin kerätään yksityisiltä sijoittajilta, ja julkinen sektori maksaa vain mitatuista, todennetuista tuloksista.
 

Talouspaineissa monet kunnat ovat hakeneet säästöjä ehkäisevästä toiminnasta, mikä näkyy ennen pitkää uusina ongelmina ja lisäkustannuksina. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon varoista vain noin kymmenen prosenttia kanavoidaan tätä nykyä edistävään ja ehkäisevään toimintaan, vaikka sen säästöpotentiaali olisi varovaisestikin laskettuna satoja miljoonia euroja. 

”Rahastot tarjoavat vaihtoehdon leikkauslistoille. Ne ovat budjetin ulkopuolinen työkalu, joka mahdollistaa tavoitteelliset investoinnit hyvinvointiin”, painottaa Sitran johtava asiantuntija Sari Rautio.

Sitra on kartoittanut kuntien ja ministeriöiden haasteita ja tarpeita sekä ideoinut uudet rahastot ja niiden painopisteet yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Rahoituksessa hyödynnetään tulosperusteista rahoitussopimusta (engl. Social Impact Bond, SIB), joka on yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto. 

Ensimmäisen rahaston toiminta alkaa ensi vuoden alkupuolella

Ensimmäiseksi on valmistumassa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin keskittyvä rahasto, jonka toiminta alkaa ensi vuoden alkupuolella. Sen hankehallinnoijaksi eli ”pääurakoitsijaksi” on valittu kilpailutuksen kautta varainhoitoyhtiö FIM, jonka tehtäviin lukeutuu muun muassa rahaston varainhankinta. Käytännön hankkeiden arvioinnissa sitä auttaa Lastensuojelun Keskusliitto.

Mahdollisia rahoituskohteita mallinnetaan parhaillaan eri puolilla Suomea, muun muassa Hämeenlinnassa, Oulussa ja Tampereella. Esimerkiksi Oulun kaupungin suunnitelmissa on vähentää koulupoissaoloja ja ehkäistä siihen johtavia juurisyitä.

”Tilastojen valossa näyttää siltä, että perusopetuksen oppilaiden koulupoissaolot lisääntyvät Oulussa huolestuttavasti. Lapsen ja nuoren näkökulmasta tämä on merkittävä riski, johon tulisi kyetä reagoimaan riittävän varhaisessa vaiheessa. SIB-mallinnus mahdollistaa koulujen toimintakulttuurin ja työskentelytavan yhteisen pohdinnan ja synnyttää toivottavasti uusia palveluratkaisuja kouluhyvinvoinnin tukemiseksi”, sanoo Oulun kaupungin kehityspäällikkö Juha Aho.

Työllistymisen edistämiseksi suunnitellun rahaston hankehallinnoija kilpailutetaan vuoden 2017 alkupuolella. Uusia ratkaisuja työttömyyden selättämiseen etsitään jo muun muassa Hollolassa, Konnevedellä, Lahdessa ja Uuraisilla. 

”Myös tämä rahasto on herättänyt paljon kiinnostusta. Työllä tai sen puutteella kun on suuri vaikutus ihmisten kokemaan hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen kiinnittymiseen. Myös kustannuspuolella on voitettavaa: yhden työttömän nettokustannus julkiselle taloudelle on noin 18 000 euroa vuodessa”, muistuttaa Sitran vaikuttavuusinvestoimisen tiimiä vetävä Mika Pyykkö.

Tämän jälkeen on kolmannen rahaston vuoro. Se rahoittaa hankkeita, jotka vahvistavat ikäihmisten itsenäistä toimintakykyä. 

Selkeät ja mitattavat tavoitteet kaiken lähtökohta

Tulosperusteisen rahoitussopimuksen eli SIB-mallin ideana on, että yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja toiminnan kantaen myös niihin liittyvän taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain saavutetuista tuloksista.

Jokainen hanke suunnitellaan kunnan omista tarpeista ja lähtökohdista käsin. Sille määritellään konkreettiset, ymmärrettävät ja mitattavat tavoitteet, minkä jälkeen toimenpiteitä ohjataan tuloslähtöisesti. Jos asetetut tavoitteet saavutetaan, kunnalle syntyy yleensä säästöjä, joista se maksaa osan tulospalkkiona rahastolle. Jos taas tavoitteisiin ei päästä, kunta ei maksa mitään.

”Malli auttaa julkista sektoria ostamaan tuloksia, sillä hinnan ja suoritemäärän sijasta hankinnan keskiöön nousee haluttu myönteinen muutos ja sen aikaansaama vaikuttavuus”, Rautio painottaa.

Yksityisille ja institutionaalisille sijoittajille rahastot tarjoavat paitsi uudenlaisen sijoituskohteen myös mahdollisuuden edistää yhteistä hyvää. SOK kertoi äskettäin miljoonan euron vaikuttavuussijoituksesta maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä edistävään hankkeeseen. Myös Lähi-Tapiola pohtii sijoituksia tulosperusteisiin rahoitussopimuksiin. Aiemmin SIBeihin ovat sijoittaneet muun muassa Me-säätiö, finanssisijoittaja Henri Kullvik ja Sitra.

”Rahastot ovat lopultakin vain apuväline. Tärkeintä on se, millaista kestävää hyvinvointia niiden avulla pystytään luomaan. Malli haastaa myös hyvinvointipalveluiden tuottajat kehittämään omaa toimintaansa eli aikaisempaa vaikuttavampia toimintamalleja”, Pyykkö sanoo. 

SIB-hankkeet kestävät tyypillisesti muutamia vuosia. Jos toimintamalli todetaan vaikuttavaksi, sitä on mahdollista jatkaa muodossa tai toisessa vaikkapa kunnan omin varoin. 

”Valtio ja kunnat tekevät vuosittain hankintoja noin 35 miljardin euron arvosta. Vaikuttavuuden varmistaminen tarkoittaa siis miljardien eurojen verotulojen aikaisempaa tuloksellisempaa käyttöä”, Pyykkö lisää.  

Sitran Suomeen tuomaa SIB-mallia kokeillaan jo kahdessa hankkeessa. Ensimmäinen niistä lisää työhyvinvointia julkisella sektorilla ja toinen, työ- ja elinkeinoministeriön vetämä hanke nopeuttaa maahanmuuttajien työllistämistä.

Vaikuttavuusinvestoiminen (engl. impact investing) on pääoman tietoista suuntaamista toimintaan, joka saa aikaan sekä taloudellista tuottoa että mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä. Se on keino lisätä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä erilaisten hyvinvointi- ja ympäristöongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi.

Mistä on kyse?