uutiset
Arvioitu lukuaika 3 min

Luontokato voidaan pysäyttää kiertotalousratkaisuilla – ruoka ja maatalous avainasemassa 

Sitran selvityksen mukaan luontokato voidaan pysäyttää ja luonnon monimuotoisuus palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä. Siihen riittäisi kiertotalouteen siirtyminen neljällä sektorilla.

Kirjoittaja

Antti Lehtinen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Sitran tuore selvitys Tackling root causes – Halting biodiversity loss through the circular economy mallintaa ensimmäistä kertaa maailmassa kvantitatiivisesti kiertotalousratkaisujen vaikutuksia globaaliin luonnon monimuotoisuuteen neljällä sektorilla.

Mallinnuksessa tarkasteltiin kiertotalousratkaisujen mahdollistamia maankäytön muutoksia ja niiden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Mahdollisuudet ovat erittäin merkittäviä: kiertotaloustoimet ruoantuotannossa, rakennus-, tekstiili- ja metsäsektorilla voivat kääntää huolestuttavaa vauhtia etenevän luontokadon suunnan – eli pysäyttää monimuotoisuuden hupenemisen ja palauttaa luonnon elpymisuralle.

Toimenpiteitä todella tarvitaan, sillä luonnon monimuotoisuus katoaa hälyttävää vauhtia kaikkialla maailmassa – myös Suomessa. Selvityksen mukaan luonnon monimuotoisuuden hupeneminen maailmassa voidaan kuitenkin pysäyttää ja palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä siirtymällä kiertotalouteen mainituilla neljällä sektorilla.

Kiertotaloudessa Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Avaa termisivu Kiertotalous ei tuoteta jatkuvasti uusia tuotteita, vaan hyödynnetään olemassa olevaa mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi pitämällä tuotteet ja materiaalit tehokkaassa käytössä. Näin uusia luonnonvaroja tarvitaan vähemmän, jolloin luonnolle jää enemmän tilaa.

”Luontokadon pysäyttäminen edellyttää merkittäviä muutoksia nykyiseen tapaan tuottaa, käsitellä ja käyttää tuotteita ja materiaaleja. Ratkaisuja on jo, mutta päättäjien on nyt laitettava vauhtia kiertotalouteen – ohjauskeinoilla, julkisilla hankinnoilla ja kiertotalouskoulutukseen panostamisella”, kertoo Sitran projektijohtaja Kari Herlevi.

Ruokasektori avainasemassa, ratkaisuja vaihtoehtoisista proteiineista, ruokahävikin vähentämisestä ja uudistavasta viljelystä

Selvityksen mukaan ruoka- ja maataloussektorilla on suurimmat mahdollisuudet ratkaista luontokatoa kiertotalouden keinoin. Pelkästään kyseisen sektorin kiertotaloustoimilla maailmanlaajuinen luontokato voidaan pysäyttää vuoteen 2035 mennessä.

Ruoka- ja maataloussektorin vaikuttavimmat kiertotaloustoimet ovat siirtyminen kasvavissa määrin lihaa korvaaviin vaihtoehtoisiin proteiineihin, ruokahävikin vähentäminen ja siirtyminen uudistavan viljelyn menetelmiin.

Siirtyminen kiertotalouteen ruoka- ja maataloussektorilla mahdollistaa ihmiskunnan tarvitseman ravinnon tuottamisen nykyistä huomattavasti pienemmällä viljelysmaalla ja tuotantopanoksilla, jolloin luonnon monimuotoisuudelle jää enemmän tilaa. Selvityksen mukaan kiertotalousratkaisut voisivatkin vapauttaa muuhun käyttöön 1,5 kertaa Euroopan unionin alueen kokoisen alueen maatalousmaata vuoteen 2050 mennessä.

Siirtyminen kiertotalouteen lisää myös talouden kykyä sietää kriisejä ja tuo yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia eri sektoreilla – esimerkkejä löytyy Suomesta jo esimerkiksi tekstiilien kiertotaloudesta.

”Suomella on hyvät mahdollisuudet ottaa luontoa vahvistavia kiertotalousratkaisuja käyttöön laajasti yhteiskunnassa. Tuore selvitys osoittaa, että nämä ratkaisut voivat myös luoda työpaikkoja ja tuoda kaivattuja vientituloja. Kysyntä maailmalla kasvaa kovaa vauhtia,” jatkaa Herlevi.

Suomessa kiertotalous voidaan valjastaa luontokadon pysäyttämiseen tuomalla kiertotalous osaksi kaikkea päätöksentekoa. Erityisen reippaasti tulisi vauhdittaa kiertotaloustoimia, jotka sekä hillitsevät ilmastonmuutosta että pysäyttävät luontokatoa. Tällaisia toimia löytyy kaikilta tarkastelluilta sektoreilta. Esimerkiksi ruoka- ja maataloussektorilla kiertotalouteen siirtyminen vähentäisi maatalouden metaanipäästöjä maailmassa peräti 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Sitran selvitystä on ollut kirjoittamassa asiantuntijoita Sitrasta ja konsulttiyhtiö Vivid Economicsista, joka on nykyisin osa McKinsey & Companya. Vivid Economics on aiemmin laatinut luonnon monimuotoisuutta käsitteleviä mallinnuksia esimerkiksi uraauurtavaan Dasguptan raporttiin. Ison-Britannian valtiovarainministeriön tilaama raportti käsitteli luonnon monimuotoisuuden talouskytköksiä.

Selvityksen tuloksista keskustellaan myös 13. kesäkuuta järjestettävässä kansainvälisessä webinaarissa, jossa keynote-puhujana on Potsdam Institute for Climate Impact Researchin johtaja Johan Rockström. Ilmoittaudu webinaariin.

Lue selvitys ”Tackling root causes – Halting biodiversity loss through the circular economy.”

Mistä on kyse?