Kuva: Minna Hemmilä / Sitra

Julkaistu 14.11.2018

Maailman ensimmäinen järjestöille räätälöity hiilijalanjälkilaskuri helpottaa ilmastotoimia

Järjestöt ja yhdistykset voivat nyt selvittää toimintansa ilmastovaikutukset uudella järjestöille räätälöidyllä hiilijalanjälkilaskurilla. Helsingin yliopiston Metsätieteiden osaston ja Sitran kehittämä ratkaisu auttaa järjestöjä päästöjen todentamisessa ja vähentämisessä.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra

Sitran rahoittaman Hiilifiksu järjestö -hankkeen kehittämä laskuri on tiettävästi ensimmäinen nimenomaan järjestöjen käyttöön tehty. Kuluttajat voivat laskea hiilijalanjälkensä esimerkiksi Sitran Elämäntapatestillä, ja sijoittajat ja yritykset voivat seurata Sitran selvittämää Helsingin pörssin hiilijalanjälkeä.

Järjestölaskurin kehittämishanketta on johtanut pitkän linjan ilmastonmuutosasiantuntija, professori Markku Kanninen, joka oli mukana kirjoittamassa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuussa julkaistua erikoisraporttia.

Pariisin ilmastosopimus sekä kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteet vaativat välittömiä ja konkreettisia ilmastotoimia kaikilta toimijoilta. Suomessa on yli 100 000 rekisteröityä yhdistystä, joiden toimintakenttä on laaja, mutta järjestösektorin mahdollisuuksia ilmastovastuullisuuden edistäjänä ei ole aiemmin huomioitu.

”Olemme koonneet yhteen parhaan tieteellisen tiedon ilmastopäästöistä ja muokanneet sen helppokäyttöiseksi laskuriksi. Toivottavasti se kannustaa järjestöjä kehittämään toimintaansa vähäpäästöisemmäksi, niin että ilmastotoimet tulevat luonnolliseksi osaksi kaikkien järjestöjen toimintaa”, professori Kanninen sanoo.

”Ennen Hiilifiksu järjestö -hanketta harva järjestö Suomessa oli selvittänyt hiilijalanjälkeään. On ollut ilo huomata, kuinka tarpeelliseksi järjestöt ovat kokeneet laskurin ja ottaneet sen käyttöön. Toimintansa ilmastovaikutukset selvittäneet edelläkävijäjärjestöt voivat näyttää esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja kannustaa myös päättäjiä kunniahimoisempaan ilmastopolitiikkaan”, sanoo Sitran Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho.

Laskurin käytön myötä järjestöt saavat selkeämmän kuvan siitä, mistä lähteistä ja minkäkokoisia päästöjä niiden toiminnasta syntyy. Järjestöjen hiilijalanjälki muodostuu usein toimitilojen energiankulutuksesta, matkustamisesta, hankinnoista, palveluista sekä tapahtumien järjestämisestä.

Hiilijalanjäljen laskenta osaksi järjestöjen raportointia

Järjestöjen rooli yhteiskunnallisen muutoksen moottorina on keskeinen. 75 prosenttia suomalaisista on elämänsä aikana jonkin yhdistyksen jäsen, ja järjestöt ovat avainasemassa, kun etsimme tapoja kehittää suomalaista yhteiskuntaa hiilineutraaliksi.

”Koimme laskurin hyödylliseksi ja aiomme laskea hiilijalanjälkemme myös jatkossa aina tilinpäätöksen valmistuttua. Näin meille syntyy käsitys, mitkä päätökset ja toiminnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat hiilijalanjälkeemme”, sanoo STTK:n yhteiskuntavastuun johtaja Taina Vallander.

Ensimmäisten joukossa uutta laskuria testannut STTK on tehnyt kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen oman hiilijalanjälkensä seuraamisesta vuosittain. Hiilifiksu järjestö -hanke rohkaisee kaikkia järjestöjä samaan.

”Vaikka kestävän kehityksen kysymykset ovat olleet STTK:n vaikuttamisagendalla, emme ole aiemmin keränneet dataa omasta toiminnastamme. Tämä oli oiva keino myös herätellä yhteistyökumppaneitamme tiedostamaan, mitä tunnuslukuja hiilifiksu järjestö tulevaisuudessa tarvitsee. Vain vertailukelpoisen tiedon myötä syntyy aito mahdollisuus arvioida omaa toimintaa ja etsiä vähäpäästöisiä ratkaisuja”, Vallander sanoo.

Vertailukelpoista tietoa peräänkuuluttavat myös muut hiilijalanjälkensä laskeneet järjestöt.

”Eri tahojen arviot esimerkiksi lentojen hiilijalanjäljistä vaihtelevat suuresti, joten lentoyhtiöille tarvitaan standardoitu tapa laskea päästöt. Vapaaehtoisjärjestöillä tai yksittäisillä kuluttajilla ei välttämättä ole aikaa etsiä tietoa eri palveluiden ja tuotteiden hiilijalanjäljestä, eikä tämä saa jäädä liikaa kuluttajan harteille”, sanoo laskuria testanneen Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo ry:n toiminnanjohtaja Anu Juvonen.

Lentomatkustamisen iso osuus kansainvälistä työtä tekevän järjestön hiilijalanjäljestä on saanut Demo ry:n pohtimaan vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja, kuten videokokousten järjestämistä, junalla matkustamista lentämisen sijaan sekä lentopäästöjen kompensoimista.

”Rahoittajat voisivat hyvin edellyttää järjestöiltä hiilijalanjäljen raportointia ja ottaa itsekin ilmastovaikutusten todentamisen tosissaan. Järjestöillä on nyt mahdollisuus tarttua ilmastovastuullisuuteen, ja kaikkien pitäisi lähteä mukaan”, Juvonen toteaa.

”Tarvitsemme järjestöjen tuomaa yhteisöllisyyttä ja positiivisia tapoja tehdä yhdessä ilmastotekoja niin kotona, koulussa, töissä kuin vapaa-ajalla. Innostavien esimerkkien myötä toivottavasti kasvava joukko lähtee mukaan yhteisiin ilmastotalkoisiin”, Sitran Terho sanoo.

Uusi järjestöille räätälöity hiilijalanjälkilaskuri on ladattavissa Hiilifiksu järjestö -hankkeen verkkosivuilla.

Laskuria testanneet järjestöt kertovat, miten hiilijalanjäljen mittaaminen vie järjestösektoria kohti ilmastovastuullisuutta Hiilifiksu järjestö -hankkeen tulosten julkistustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 14.11. klo 9.15-11.30. Tilaisuudessa ovat mukana mm. Helsingin yliopiston vararehtori Tom Böhling, Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa, professori Markku Kanninen sekä hiilifiksuja järjestöjä.

Lisätietoja

  • Hankekoordinaattori Anna Jaurimaa, Helsingin yliopisto, puh. 050 556 0437, jaurimaa@helsinki.fi
  • Asiantuntija Saara Rimon, Sitra, puh. 050 502 7881, rimon@sitra.fi
  • Viestinnän asiantuntija Sanna Autere, Sitra, puh. 050 331 7510, autere@sitra.fi

 

 

Mistä on kyse?