Maskotista tasavertaiseksi keskustelijaksi – nuoret ilmastoaktivistit vaativat laajempaa tulevaisuuskeskustelua

Tulevaisuuskeskusteluun tarvitaan lisää keskustelijoita, foorumeita, arvoja, tulevaisuuskuvia, vaihtoehtoja ja tasoja. Lisäksi meidän pitäisi keskustella siitä, mikä on todella tärkeää, korostavat nuoret ilmastoaktivistit uudessa tutkimuksessa.
Kuva: Annette Ekengren, Sitra

Kirjoittaja

Anna Solovjew-Wartiovaara

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Nuorten ilmastoaktivismista on kasvanut yksi aikamme näkyvimmistä yhteiskunnallisista liikehdinnöistä. Nuoret ovat saaneet niin päättäjät kuin kansalaisetkin kuuntelemaan sanomaansa: ilmastokysymys on yhteiskuntiemme keskeisin tulevaisuuskysymys. Samaan aikaan nuorten aktivismi on herättänyt keskustelua oikeudenmukaisuudesta, sukupolvikokemuksista, ilmastoahdistuksesta ja ilmastopolitiikan riittämättömyydestä.

Mutta mitä nuoret ilmastoaktivistit ajattelevat oikein tulevaisuudesta ja tulevaisuuteen vaikuttamisesta? Millaista yhteiskunnallista keskustelua tulevaisuudesta ilmastoaktivistien mukaan käydään, missä sitä käydään, ja millaisia ongelmia ja puutteita keskusteluun liittyy? Minkälainen tulevaisuususko tulevaisuuskeskustelujen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen pohjalta rakentuu? Antavatko tulevaisuuskeskustelut ja aktivismi aihetta toivolle siitä, että yhteiskunta voi todella muuttua? Näihin kysymyksiin paneudutaan uudessa muistiossa Tulevaisuususko hukassa? Nuoret ilmastoaktivistit ja keskustelu tulevaisuudesta.

Tulevaisuususko hukassa -muistion ovat kirjoittaneet Nuorisotutkimusverkoston tutkijat Mikko Piispa, Anni Ojajärvi ja Tomi Kiilakoski. Muistio kokoaa Sitran rahoittaman Nutopia – nuorten utopiat ilmastonmuutoksen aikakaudella -tutkimushankkeen havaintoja tulevaisuuskeskustelusta, ja sitä varten kerättiin etnografista tutkimusaineistoa ja yhteensä 18 nuoren ilmastoaktivistin haastattelut kevään 2020 aikana.

Hanke on osa Sitran Tulevaisuuden uudistajat -projektia, jonka tavoitteena on lisätä keskustelua toivoa luovista tulevaisuuskuvista sekä vahvistaa suomalaisten tulevaisuusajattelua ja muutoksen tekemisen taitoja.

Kokonaisvaltaisempaa tulevaisuuskeskustelua

Tutkimushankkeen mukaan nuoret ilmastoaktivistit vaativat lisää tulevaisuutta koskevaa keskustelua, ja he kaipaavat sille lisää paikkoja ja tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua.

Nuoret kokevat, että heillä on tietoja ja valmiuksia osallistua keskusteluun kokonaisvaltaisesti, vaikka yhteiskunnallisissa keskusteluissa ilmastosta puhuvia nuoria pyritään monesti vähättelemään ja sivuuttamaan erilaisin tavoin: nuoret saatetaan asettaa esimerkiksi vain tunteita ja arvoja välittävän ”maskotin” rooliin.

Tällä hetkellä keskustelu näyttäytyy nuorille sirpaleisena ja epämääräisenä, jossa keskitytään kapeisiin, usein tarkoitushakuisesti politisoituihin teemoihin. Tulevaisuuskeskusteluun toivotaan lisää syvyyttä ja näkymiä siitä, mitä hyvää ilmastokriisin hillinnällä voitaisiin saavuttaa. Lisäksi nuoret painottavat, että tiedeyhteisön varoitukset ilmastokriisistä on otettava vakavissaan.

Meiltä puuttuu kokonaisvaltainen keskustelu yhteiskunnan suunnasta ja siitä, mikä on tärkeää.

Aktivistit kokevat, että poliittinen keskustelu on mielikuvituksetonta ja demokraattisen keskustelun ja vaikuttamisen areenat puutteellisia. Kokonaisvaltainen keskustelu yhteiskunnan suunnasta puuttuu.

Keskeinen sisällöllinen ongelma ilmastokeskustelussa on aktivistien mukaan se, että taloudelliset ja teknologiaan nojaavat näkökulmat dominoivat ja rajoittavat tulevaisuuskeskustelua. Yhteiskunnassa olisi nuorten mielestä käytävä keskustelua siitä, mikä on todella tärkeää, ja miten mittaamme hyvinvointiamme tulevaisuudessa.

Kymmenen suositusta parempaan tulevaisuuskeskusteluun

1. Tulevaisuuskeskustelun foorumien rakentaminen ja kehittäminen

Tulevaisuuskeskustelua käydään eri areenoilla, mutta nämä areenat eivät välttämättä kohtaa toisiaan. Ylisukupolvinen ja eri yhteiskunnan tahojen välinen dialogi ei tapahdu automaattisesti. Ongelmana saattavat olla myös tahalliset ulos sulkemiset ja keskusteluiden pirstaloituminen eri pienryhmiin. Tämä ei edistä tulevaisuuskeskustelua ja näkymien rakentamista. Riittävän kattavien ja kokonaisvaltaisten tulevaisuuskuvien pohdinnan fasilitointi ja siihen sopivien foorumien luominen mahdollistaisi nykyistä laajemman kohtaamisen.

2. Poliitikkojen haastaminen mukaan tulevaisuuskuvien luomiseen

Poliitikkoja tulisi haastaa kertomaan julkisesti, mitä he tavoittelevat ja millainen on heidän visionsa tulevaisuudesta – ei vain reaktiivista, kapea-alaista, leikkauksiin ja muihin toimenpiteisiin keskittyvää puhetta. Tässä oma roolinsa on myös tiedotusvälineillä. Proaktiivinen tulevaisuuskuva niin Suomesta kuin globaalista todellisuudesta edellyttää poliitikoilta rohkeutta. Keskustelua tulee käydä myös eri demokratian toimijoiden välillä, niin kansalaisten kesken kuin kansalaisten ja päättäjien välillä aidossa dialogissa.

3. Nuorten omien foorumien tunnistaminen

Nuoret jakavat tietoa, tulkitsevat sen merkitystä sekä keskustelevat tulevaisuudesta omissa keskusteluareenoissaan. Usein nämä hyödyntävät sosiaalista mediaa ja digitaalisia alustoja. Näiden areenoiden arvon tunnistaminen ja niiden kytkeminen perinteiseen media- ja poliittiseen julkisuuteen rikastaa keskustelua.

4. Tulevaisuuskeskustelun demokratisoiminen

On pohdittava, kuinka kaikki halukkaat todella pääsevät keskusteluihin mukaan. Tämä vaatii eri aikatasoja: lyhytjänteistä ja pitkäjänteistä aktivoimista, virittämistä ja kasvatusta. Keskusteluun osallistumisen pitäisi myös olla mahdollista ilman leimaamista, vähättelyä tai eristämistä.

5. Arvojen nostaminen tulevaisuuskeskusteluun

On pohdittava myyös miten arvot muuntuvat konkreettisiksi teoiksi, politiikaksi ja käytänteiksi. Arvojen kautta aukeaa se talous-teknisrationaalista horisonttia laveampi käsitys siitä, mitä me todella haluamme tulevaisuudelta, ja miten nämä tulevaisuuden kuvat muunnetaan tämän päivän teoiksi.

6. Asiantuntijoiden on otettava vastuuta

Tieteentekijät ovat tuottaneet tietoa ilmastokriisistä ja sen näkymistä. Tiedemaailma ja muut asiantuntijat voivat kuitenkin edesauttaa myös kansalaiskeskustelun kehitystä muun muassa jakamalla osaamistaan ja tuottamalla käsitteitä ja sanastoa tulevaisuuden ymmärtämiseksi. He voivat tarjota resurssejaan, verkostojaan ja alustoja kansalaiskeskustelun käymiselle.

7. Tulevaisuuskeskustelussa on pyrittävä etsimään sopivia tasoja

Yhteiskunnallinen muutos ja ilmastokriisi ovat monisärmäisiä kehityskulkuja, mutta niitä ei tulisi pelkistää vain yksittäiskysymyksiksi. Tulevaisuus koskee ihmisiä, luontoa ja sitä miten elämme kokonaisvaltaisesti. Tämän sanoittaminen ja kuvittaminen on epäilemättä haastavaa, mutta sille vaikuttaa olevan akuutti tarve.

8. Miten noustaan koronan alta?

Koronakriisi on kaventanut demokraattisen vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vienyt kaistatilaa muilta tärkeiltä aiheilta. Tulevaisuuskeskustelu ja sen mahdollisuudet ja paikat kytkeytyvätkin suuressa määrin demokratian tilaan. Keskusteluja on vaalittava niin koronan aikana kuin tilanteessa, jossa koronakriisi alkaa jossain vaiheessa hellittämään.

9. Vaihtoehtojen tuominen näkyväksi

Yhteiskunnassamme on jo monia tahoja ja elementtejä, jotka ovat kuvitelleet tulevaisuutta uusin ja radikaalistikin vaihtoehtoisin tavoin. Jotkut elävät näitä utopioitaan todeksi jo nyt. Näiden tulisi päästä kuuluviin ja näkyviin – esimerkiksi tahot, jotka ovat jo löytäneet vaihtoehtoja kulutusyhteiskunnan ja talouskasvuorientaation ulkopuolelta, voivat tarjota tärkeitä näkemyksiä ja kokemuksia.

10. Keskustelu siitä, mikä on tärkeää

Yhteiskunnassa on käytävä keskustelua siitä, mikä on todella tärkeää, ja miten mittaamme hyvinvointiamme tulevaisuudessa – pelkkä talouskasvu ei riitä. Lyhyen tähtäimen hyötyyn vetoavat argumentit on voitava kyseenalaistaa.

Aihe

Tulevaisuuden uudistajat

Tulevaisuuteen vaikuttaminen on taito, jota voi kehittää. Jotta voidaan saada aikaan yhteiskunnallista muutosta, tarvitaan enemmän ihmisiä keskustelemaan tulevaisuudesta, kehittämään tulevaisuustaitojaan ja kykyään kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.

Kirjoittaja

Anna Solovjew-Wartiovaara

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?