Arvioitu lukuaika 3 min

Osa-aikaisesti työskentelevät tyytyväisiä elämäänsä

Koetun hyvinvoinnin kannalta ei ole juurikaan eroa siinä, tekeekö osa- vai kokoaikaista työtä, ilmenee Sitran uudesta selvityksestä.

Kuva: Sari Gustafsson

Kirjoittaja

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Koetun hyvinvoinnin kannalta ei ole juurikaan eroa siinä, tekeekö osa- vai kokoaikaista työtä. Selkeä ero on nähtävissä vasta, kun työttömät otetaan vertailuun mukaan. Heidän kokemansa elämän laatu on odotetusti heikompi kuin työtä tekevillä ryhmillä, ilmenee Sitran uudesta selvityksestä. Työ on yksi hyvän elämän rakennuspuista, joten työttömyyden ja kokoaikatyön välillä olevat vaihtoehdot tulisi saada nykyistä laajemmin käyttöön.

Osa-aikaisuudesta puhutaan Suomessa usein melko kriittiseen sävyyn. Vuonna 2014 osa-aikatyötä teki yhteensä 377 000 suomalaista ja heidän osuus työllisistä oli reilut 15 prosenttia. Osa-aikaisen työn määrä on lisääntynyt viime vuosina selvästi ja työelämän murros sekä työn tekemisen uudet muodot lisäävät sitä myös tulevina vuosina.

Osa- ja kokoaikaisten kokemus hyvinvoinnista lähes sama

Sitra on selvittänyt sitä, miten osa-aikaista työtä tekevät kokevat elämänsä laadun. Ovatko he tyytyväisempiä vai tyytymättömämpiä kuin kokonaan työelämän ulkopuolella olevat tai kokopäiväisesti työskentelevät?

Haaveena osa-aikatyö? -selvitys perustuu Tilastokeskuksen ja Eurostatin aineistoihin. Selvityksestä ilmenee, että koettu hyvinvointi on vahvasti yhteydessä työhön ja toimeentuloon. Työllä on keskeinen asema myös sosiaalisten suhteiden kannalta.

”Työsuhteen koko- tai osa-aikaisuudella ei ole juurikaan merkitystä, jos tarkastellaan erilaisten työtä tekevien ryhmien tyytyväisyyttä elämään, taloudelliseen tilanteeseen tai ihmissuhteisiin. Mutta ero työelämän ulkopuolella oleviin on silmiinpistävä”, sanoo Sitran teemajohtaja Timo Lindholm.

Osa-aikaista työtä tekevillä on enemmän aikaa itselle mieluisiin asioihin ja he ovat myös tyytyväisempiä tekemisiinsä kuin täysipäiväisesti työskentelevät kollegansa, jotka puolestaan kokevat taloudellisen tilanteeseensa hieman paremmaksi. Työttömillä ja työkyvyttömillä on luonnollisesti kaikista eniten aikaa itselle mieluisiin asioihin, mutta heidän kokemansa elämän laatu on muilta osin heikointa, myös ihmissuhteiden osalta.

Kolmelle neljästä osa-aikaisuus sopii elämäntilanteeseen

Selvityksen mukaan osa-aikatyö on yhä useammalle tietoinen valinta. Se tuo joustoa ajankäyttöön ja antaa lisää tilaa muille asioille, kuten opiskelulle tai lasten ja muiden omaisten hoidolle. Kolmelle neljästä osa-aikaisesta osa-aikainen työskentely oli vuonna 2014 vapaaehtoista.

”Työttömyyden ja kokoaikatyön välillä olevat vaihtoehdot tulisi saada nykyistä laajemmin käyttöön kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Näin Suomeen luotaisiin lisää työtä ja työpaikkoja. Monet väestöryhmät myös toivovat tällaisia uusi vaihtoehtoja, jotka ottavat yksilölliset toiveet ja tarpeet paremmin huomioon”, Lindholm painottaa.

Esimerkiksi Väestöliitto ja sen kumppanijärjestöt aloittivat äskettäin kampanjan, jonka tavoitteena on kiinnittää huomiota työelämän joustojen tarpeeseen etenkin ns. ruuhkavuosien aikana. Vaikka lapset toivovat Suomessa enemmän perheen yhteistä aikaa, aikuiset uupuvat työpaineiden alla ja erityisesti yksinhuoltajien on vaikea yhdistää työuraa ja lastenhoitoa. Väestöliiton mukaan tämä johtuu ainakin osittain siitä, että Suomen työelämä on hyvin kaksijakoista: töissä ollaan joko sataprosenttisesti tai ei lainkaan. Osa-aikainen työ olisi yksi mahdollisuus yhdistää työ- ja perhe-elämä paremmin toisiinsa.

Sitran selvityksen mukaan kokoaikaista työtä tekisi reilu neljäsosa osa-aikaisista, jos siihen olisi mahdollisuus. Näiden ns. vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevien määrä on laskenut kahdessa vuosikymmenessä lähes 20 prosenttiyksikköä.

Osa-aikainen työ lisääntynyt – silti vähäisempää kuin muualla EU:ssa

Osa-aikaisten töiden määrä on lisääntynyt Suomessa noin 50 prosenttia 20 viime vuoden aikana. Tästä huolimatta osa-aikaisuus on meillä selvästi harvinaisempaa kuin muissa EU-maissa. Viime vuonna osa-aikaisten osuus Suomen työllisistä oli 15,4 prosenttia. Läntisissä EU-maissa osuus on matalampi vain Portugalissa ja Kreikassa. Korkein se on Alankomaissa, jossa noin puolet työllisistä on osa-aikaisia.

Tarvittaessa töihin kutsuttavat ja vuokratyöntekijät ovat useimmiten osa-aikaisia, kuten myös monet itsensä työllistäjät. Osa-aikatyö on yleisintä nuorissa ja vanhimmissa ikäluokissa. Yli 40 prosenttia alle 25-vuotiaista ja kaksi kolmasosaa 65 vuotta täyttäneistä työllisistä oli viime vuonna osa-aikaisia. Mahdollisuutta hyödynnetään eniten kaupan alalla, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa.

Sitran selvitys Haaveena osa-aikatyö? pohjaa Tilastokeskuksen Työvoimatutkimukseen sekä Eurostatin Labour Force Survey- ja EU-SILC-tutkimuksiin. Ensiksi mainitut kaksi kertovat työllisyydestä ja työttömyydestä. EU-SILC-tutkimus taas tilastoi koettua elämän laatua ja hyvinvointia. Sen osalta Suomen tiedot kerää Tilastokeskus. Vuoden 2013 EU-SILC-tutkimukseen vastasi yli 11 000 suomalaista.

Julkaisun tiedot:
Haaveena osa-aikatyö?
Sitran selvityksiä 98

Aihe

Työelämän taitekohdat

Työ on suomalaisen hyvinvoinnin lähde. Kehitämme erilaisia työkaluja, jotta työ ja tekijä kohtaavat muuttuvilla työmarkkinoilla.

Kirjoittaja

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?