Kuva: Liisa Poussa / Sitra

Julkaistu 07.04.2016

Reseptejä uuteen työelämään

Miten luomme lisää vipinää työmarkkinoille? Kenen vastuulla on osaaminen? Näitä pohdittiin Sitra Debatissa.
Kirjoittaja

Miten luomme lisää vipinää työmarkkinoille? Kenen vastuulla on osaaminen ja sen päivittäminen uuden työn tarpeisiin? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia Sitran julkistaman työelämätutkimuksen pohjalta. Sitra Debattiin osallistuivat kansanedustajat Tarja Filatov (sdp) ja Elina Lepomäki (kok) sekä työelämäjohtajat Janne Makkula Suomen Yrittäjistä ja Saana Siekkinen SAK:sta. 

Kiivaan debatin sijasta keskustelijat olivat hyvinkin yksimielisiä työn ja työmarkkinoiden muutoksesta ja siitä, että monikanavaisuus työnvälityksessä ja työnhaussa on hyväksi. Kysyntää nähtiin tällä sektorilla sekä yksityisille että julkisille palveluille.

Eikä tämäkään asia jäänyt epäselväksi: pääasiallinen vastuu osaamisen ylläpitämisestä on jokaisella itsellään, mutta hyvät neuvot ja työnantajan kannustava asenne ovat koulutusasioissa kullanarvoisia. Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -kyselytutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista päivittää osaamistaan aktiivisesti – puolet ei niinkään.

Työmarkkinat ovat moninaiset, samoin polut sinne

Avoimet työpaikat ovat yhä harvemmin polku työelämään. Tutkimuksen mukaan peräti 70 prosenttia kyselyn vastaajista on päätynyt nykyiseen työhönsä muuten, esimerkiksi oman aktiivisuuden tai verkostojen kautta. Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt alle kymmenesosa. Verkostot ja oma aktiivisuus ovat siis työmarkkinoilla valttia.

”Vaikka asiantuntijuuden markkinat ovat siirtyneet yhä enemmän verkostoihin, tietyt ikäluokat ja ammattiryhmät ovat tottuneet asioimaan työvoimatoimiston kanssa. Sama koskee työnantajia: julkiset työnvälityspalvelut koetaan hyödyllisiksi etenkin sellaisilla toimialoilla, joilla työntekijöistä on pulaa”, Tarja Filatov muistutti.

”Yhä enemmän pitäisi miettiä, että mitä meillä on tarjota niille ihmisille, joiden ammatti menee alta, jotka eivät tunnista omaa osaamistaan ja joiden kyky myydä sitä markkinoilla on heikko. Tarvetta on myös muille kuin työnvälityksen palveluille, esimerkiksi koulutukselle”, Filatov painotti.

SAK:n työelämäjohtaja Saana Siekkinen on samoilla linjoilla: ”Työttömille tulisi tarjota uraneuvontaa ja tarvittaessa myös koulutusta. Onkin todella huolestuttavaa, että ammatillisesta koulutuksesta ja aikuiskoulutustuesta leikataan nyt, kun sille on kasvava tarve”, Siekkinen teroitti.

Työ, sosiaaliturva ja koulutus kietoutuvat yhteen

Myös työn tekemisen muodot ovat monipuolistuneet, ja esimerkiksi osa-aikainen työ, keikkatyö, vuokratyö ja kevytyrittäjyys yleistyvät. Yksinyrittäminen on lisääntynyt viime vuosina ja sen ennakoidaan kasvavan edelleen. Yksinyrittäjiä on Suomessa noin 170 000.

”Työlainsäädäntö on käytännössä markkinoiden toiminnan sääntelyä. Jos se on liian rajoittavaa, markkinat hakevat uusia, tehokkaampia väyliä. Tämä on yksi selitys yksinyrittäjien määrän kasvulle: yritykset ostavat työtä yhä enemmän muuten kuin työsuhteisesti”, sanoi Janne Makkula Suomen Yrittäjistä.

Työpaikkasopimista lisäämällä markkinoille voitaisiin saada uusia töitä. Nyt osa töistä ei tule lainkaan hakuun, vaan yritykset keksivät muita keinoja hoitaa tekemättömiä töitä.

”Tarvitsemme joustavat työmarkkinat, jotka mahdollistavat nopean uudelleentyöllistymisen työttömyyden kohdatessa. Ensimmäiset työttömyysviikot ovat usein ratkaisevia”, Elina Lepomäki muistutti.

Sosiaaliturvan yksityiskohdat riippuvat paljolti työn tekemisen muodosta. Esimerkiksi kevytyrittäjien asema on sosiaaliturvan osalta paljon epämääräisempi kuin työntekijöillä tai yrittäjillä. Työtä, sosiaaliturvaa ja koulutusta tulisikin tarkastella entistä enemmän yhtenä kokonaisuutena.

Asuntopolitiikka ja työaikalaki avaimia työvoiman liikkuvuuteen

Sitran tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat halukkaita matkustamaan, mutta eivät muuttamaan työn perässä. Vain yksi viidestä vastaajasta olisi valmis siirtymään työn takia pysyvämmin toiselle paikkakunnalle.

Sekä kansanedustajat että työmarkkinajohtajat näkevät asuntopolitiikan ensisijaisena keinona työmarkkinoiden liikkuvuuden lisäämiseen. Ratkaisuja tulee hakea myös työaikalainsäädännöstä.

”Suomen työaikakäsitys on teolliselta ajalta. Esimerkiksi etätyö on meidän työkulttuurillemme yhä hieman vierasta, vaikka se olisi mahdollista ja usein myös helposti toteutettavissa”, kolme kertaa työministerin salkkua hoitanut Filatov harmitteli.

Tähän kysymykseen on luvassa helpotusta, sillä hallitus valmistelee parhaillaan työaikalainsäädännön uudistusta, jonka tavoitteena on sääntelyn yksinkertaistaminen. 

Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -kyselytutkimus toteutettiin joulukuussa 2015 ja siihen vastasi 5 000 suomalaista. Tutkimus on osa Sitran Työelämän taitekohdat -avainalueen työtä. Ideoimme ja kokeilemme toimintamalleja, jotka auttavat työtä ja työntekijöitä löytämään toisensa nykyistä tehokkaammin. Lisäksi herättelemme suomalaisia kehittämään uuden työn markkinoilla ja uudessa työelämässä tarvittavia valmiuksia.

Sitran keskustelutilaisuuksien sarja Sitra Debatti nostaa esiin ajankohtaisia ja Suomen tulevaisuuden kannalta kiinnostavia aiheita. Torstaina 7.4. debatin aiheena oli ”Työ muuttuu –  markkinat ja sääntely eivät?

Mistä on kyse?