Selvitys: Pienten ja keskisuurten sote-yritysten menestys on pitkälti tulevien maakuntien käsissä

Valmisteilla oleva lainsäädäntö antaa maakunnille huomattavasti valtaa erityisesti valinnanvapauden palveluiden ja palveluntuottajien kompensaatioiden määrittämiseen.

Kun maakunnallisessa päätöksenteossa otetaan huomioon päätösten vaikutukset erikokoisten yritysten toimintaedellytyksiin, saadaan palvelutuottajarakenteesta monipuolinen. Vuoropuhelu alueen toimijoiden kanssa on aloitettava viivytyksettä, jotta PK-yritykset rohkaistuvat valmistelemaan uudenlaista toimintaa. Onnistuneen toimeenpanon edellytyksenä on, että maakunta tekee läpinäkyviä ja ennakoitavissa olevia päätöksiä.

Liiketoimintaosaamisessa on parantamisen varaa

Suurin PK-yritysten sisäinen haaste on selvityksen mukaan erityisesti pienimpien yritysten puutteellinen liiketoimintaosaaminen. Sen merkitys korostuu, kun valinnanvapaus muuttaa yritysten toimintalogiikkaa niin sote-keskusten, henkilökohtaisen budjetin kuin asiakassetelienkin osalta. Lisäksi PK-yritysten mahdollisuudet investoida palveluiden kehittämiseen esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntämällä ovat rajalliset suhteessa suuriin toimijoihin.

– Vaikka PK-yritysten toimintaedellytykset riippuvat maakuntien päätöksistä, niillä itselläänkin on oltava halu muuttaa liiketoimintansa vastaamaan uutta toimintaympäristöä, painottaa hankepäällikkö Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Osa haasteista on ratkaistavissa yritysten välisen tai yritysten ja maakunnan välisen yhteistyön avulla. PK-yritykset voivat kuroa umpeen suurempien toimijoiden kilpailuetua esimerkiksi rakentamalla yhteisiä digitaalisia palveluita.

– PK-yritysten valmius ja kilpailukyky heti markkinan avautuessa edellyttää hyvissä ajoin käynnistettyjä kehittämistoimenpiteitä. Tulevat maakunnan kasvupalvelut tai muut julkiset organisaatiot voivat parantaa PK-yritysten kilpailukykyä erilaisten verkottamis-, kiihdytys- ja valmennusaloitteiden avulla, toteaa projektijohtaja Tuula Tiihonen Sitrasta.

PK-yritykset tarvitsevat rahoitusta sote-keskusten perustamiseksi

Sote-keskuksen toiminnan suurin taloudellinen haaste on alkuvaiheen rahoitus. Jo pienenkin PK-toimijan sote-keskustoimintaan, henkilökohtaisen budjettiin tai asiakasseteliin osallistumisen vaatima alkuinvestointi voi olla merkittävä, sillä asiakaspohja ja tulovirta kehittyvät huomattavasti hitaammin kuin kustannukset.

Jotta uusien PK-yritysten vaikkapa sote-keskusten perustamisen kynnystä saataisiin alennettua, olisi yrittäjille oltava alkuinvestointia varten tarjolla yksinkertaisia ja helposti saatavilla olevia rahoitusmuotoja sekä opastusta niiden käyttöön.

Työ- ja elinkeinoministeriön Accenture Oy:ltä tilaaman selvityksen tavoitteena oli hahmottaa ja mallintaa valmisteilla olevan lainsäädännön mukaisten sote-keskusten kilpailukykyistä ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa sekä tunnistaa haasteita, joita PK-yritykset kohtaavat tulevassa valinnanvapaudessa sekä sote-keskustoiminnan että asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin osalta. Lisäksi tavoitteena oli hahmottaa ratkaisumalleja niihin.

Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti perustason sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavan sote-keskuksen taloudellista kannattavuutta ja sen komponentteja avautuvassa valinnanvapausmarkkinassa. Selvitys toteutettiin tammi-maaliskuussa 2018. Sitra osallistui hankkeen rahoitukseen ja ohjaukseen.

Tutustu raporttiin: Pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminta-edellytykset sosiaali- ja terveysalalla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-300-

Lisätiedot

hankepäällikkö Jaana Lappi, TEM, puh. 029 506 2658, etunimi.sukunimi@tem.fi

projektijohtaja Tuula Tiihonen, Sitra, puh. 029 461 8269, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Taustaa: Miksi PK-yritysten toimintaedellytykset kannattaa varmistaa sote-uudistuksessa?

Asiakkaan valinnanvapauden potentiaaliset hyödyt perustuvat pitkälti palveluntuottajien kilpailuun asiakkaista. Kilpailulla tavoitellaan parempaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta, innovaatioita ja kustannustason pitämistä kohtuullisena. Terveen kilpailun teknisiä edellytyksiä ovat muun muassa sopivien kannustimien rakentaminen palveluntuottajille ja asiakkaan mahdollisuudet vertailla eri palveluntuottajia.