Arvioitu lukuaika 2 min

Sitran seitsemän suositusta kohti elinikäisen oppimisen Suomea

Viilailun sijaan tarvitaan ajattelun, johtamisen ja rakenteiden kokonaisvaltaista uudistusta. Näin rakennetaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia suomalaisille. Ajattelun keskiöön tulee asettaa yksilö.

Image: Veera Hyytiä, Sitra.

Kirjoittaja

Anna-Maija Vesa

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Maailmanlaajuiset, osin ennakoimattomat ja nopeat teknologiset muutokset uudistavat työelämää ja edellyttävät jatkuvaa osaamisen uudistamista. Miten rakennetaan Suomea, jossa kaikilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan elämän eri vaiheissa?

Nykyisten johtamismallien ja rakenteiden viilailu ei riitä vastaukseksi nopeasti muuttuviin elinikäisen oppimisen tarpeisiin. Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen kaikille edellyttää ajattelun, johtamisen, rakenteiden ja käytäntöjen kokonaisvaltaista uudistamista joustavammiksi. Niissä tulee asettaa yksilö ajattelun keskiöön ja vastata ihmisten ja yhteisöjen todellisiin tarpeisiin.

”Tällainen systeeminen muutos syntyy vain yhdessä tekemällä ja oppimalla. Sen onnistumiseen voi tekemisen tapa vaikuttaa enemmän kuin muutoksen sisältö”, projektijohtaja Helena Mustikainen korostaa.

Sitra on koonnut elinikäisen oppimisen edistämiseksi seitsemän suositusta julkaisuun Millä suosituksilla? Kohti elinikäisen oppimisen Suomea. Ne pohjautuvat Osaamisen aika -projektin työssä kolmen vuoden aikana tehtyihin havaintoihin, selvityksiin ja laajaan yhteistyöhön eri puolilla Suomea.

Ymmärrämmekö muutoksen kokoluokan?

Suositukset on tarkoitettu elinikäisen oppimisen politiikan tekijöille ja päättäjille tueksi johtaa ja toteuttaa yhteistä näkemystä elinikäisen oppimisen Suomesta. Tämän tahtotilan loi yhdessä 30 keskeistä julkishallinnon, koulutusalan ja työelämän toimijaa vuonna 2019.

”Käsillä on uudistus, jonka pitäisi muuttaa koko yhteiskuntaa. Kyse ei ole vain yhden koulutusjärjestelmän tai etuuden tarkastelusta. Päätöksentekijöiden tulisi ymmärtää tarvittavan muutoksen kokoluokka. Elinikäinen oppiminen on agendalla lähes kaikissa länsimaissa, ja osaamisen mallimaana Suomella on siinä hyvä mahdollisuus onnistua”, vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula sanoo.

Huttula kuvaa elinikäistä oppimista aparaatiksi, joka varmistaa ajantasaisen osaamisen ja ihmisten henkisen kasvun. Vastaavan kokoluokan muutos voisi olla matka kirjapainotekniikasta digitaaliseen monenkeskiseen viestintään tai avoimen datan hyödyntäminen tekoälyn avulla.

Seitsemän suositusta kohti elinikäisen oppimisen Suomea

  1. Kokonaisvaltainen johtaminen. Ajatusten törmäytys. Yksilö ajattelun keskiöön. Elinikäisen oppimisen tarkastelu edellyttää kokonaisvaltaista johtamista, jossa ajattelumalleja uudistetaan törmäyttämällä ja ajattelun keskiöön asetetaan yksilö.
  2. Strategia yhdessä. Se, että keskeiset toimijat asettavat strategiset tavoitteet yhdessä, antaa toiminnalle yhteisen suunnan sekä alueille ja oppilaitoksille aiempaa suuremman strategisen vapauden. Johtamisessa tulee siirtyä hierakkisesta verkostomaiseen johtamismalliin.
  3. Poliittinen yhteisymmärrys yli hallituskausien. Lisätään poliittista yhteisymmärrystä pitkän aikavälin investointien tuotoista osaamisen kehittämisessä. Ilmiöpohjaista budjetointia on edistettävä tavoitteellisesti.
  4. Tarpeisiin vastaaminen. Yritysten ja koulutusalan toimijoiden välisen kehittämistyön punaiseksi langaksi on otettava todellisiin tarpeisiin vastaaminen.
  5. Osaamisen ekosysteemit. Toimijat kehittävät tavoitteellisia osaamisen uudistumisen verkostoja, joissa ratkaisuja etsitään kokeillen. Julkisten toimijoiden kannattaa tukea uudenlaisten ekosysteemien ja osaamiskeskittymien syntymistä.
  6. Laadukas tieto. Elinikäisen oppimisen toimijat tuottavat ja hyödyntävät laadukasta tietoa sekä tulkitsevat sitä yhdessä. Viranomaisdataa ja avointa dataa tulee tuoda yhteisille alustoille ja tekoälyn hyödyntämistapoja kehittää yli hallinnonalojen.
  7. Tiedolla johtamisen toimintamalli. Rakennetaan ja otetaan käyttöön laaja-alainen ja eri toimijat mukaan ottava tiedolla johtamisen toimintamalli.

Julkisen hallinnon päättäjät luovat olosuhteet elinikäisen oppimisen kokonaisvaltaiselle johtamiselle, jossa toimijat otetaan laajasti mukaan tekemään työtä yhdessä ja uudistamaan ajattelua, sekä antavat elinikäisen oppimisen kentän toimijoille valtuudet vastata oppijoiden ja asiakkaiden todellisiin tarpeisiin.

Suomalaisten hyvinvointi ja kilpailukyky perustuvat osaamiselle, jonka kehittämiseen kaikilla tulee olla mahdollisuus elämän eri vaiheissa.

Linkki julkaisuun Millä suosituksilla? Kohti elinikäisen oppimisen Suomea.

AIHE

Osaamisen aika

Tuemme yhteiskunnallisia toimijoita elinikäisen oppimisen politiikan synnyttämisessä Suomeen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää osaamistaan.

Kirjoittaja

Anna-Maija Vesa

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?