Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden tulevaisuustalo Sitralle laatimassa selvityksessä on laskettu ensimmäistä kertaa suomalaisten kulutuksen keskimääräinen luontojalanjälki luontojalanjälki . Luontojalanjälki kertoo, kuinka suuren kuormituksen yksilön elämäntapa aiheuttaa luonnolle.

Tutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan jatkossa laskea minkä tahansa maan tai alueen asukkaiden kulutuksen luontojalanjälki, mikäli tarvittavat aineistot ovat saatavilla.

Samaa menetelmää voivat hyödyntää myös yritykset, kunnat ja muut organisaatiot oman luontojalanjälkensä laskemiseen. Laskenta auttaa valitsemaan tehokkaimmat toimenpiteet luontohaitan pienentämiseksi. Kyseessä on tärkeä edistysaskel yleisen luontojalanjäljen laskentamenetelmän kehittämisessä.

”Luontokadon ”Luontokadon pysäyttämistä on osaltaan vaikeuttanut kansainvälisesti vertailukelpoisen mittarin puuttuminen. Luonto näyttäytyy myös usein paikallisena asiana. Luontojalanjäljen laskennan avulla pystytään nyt hahmottamaan, mikä suomalaisten kulutuksen luontovaikutus on sekä Suomessa että Suomen ulkopuolella”, kertoo tutkijatohtori Sami El Geneidy Jyväskylän yliopistosta.

Luontojalanjälkilaskennan kehittyminen on tärkeää, sillä luonto ja sen tarjoamat palvelut kannattelevat elämää maapallolla. Myös talous ja suomalaisten hyvinvointi ovat riippuvaisia luonnosta. Tästä huolimatta luontokato etenee maailmalla ja Suomessa.

Lähes puolet luontojalanjäljestä syntyy syömisestä, luontojalanjäljen pienentäminen onnistuu fiksuilla arjen valinnoilla

Luontojalanjäljen laskentaan tarvitaan ensinnäkin tieto siitä, mitä kulutetaan ja minkä verran. Sen jälkeen pitää selvittää, minkä verran kulutus aiheuttaa esimerkiksi maankäyttöä tai ilmastopäästöjä. Lisäksi tarvitaan tieto, mihin päin maailmaa esimerkiksi maankäyttö kohdistuu ja millaista haittaa luonnolle aiheutuu.

Tulosten mukaan Suomessa kulutuksen luontojalanjälki ei ole kestävällä tasolla. Jos kaikki maailmassa söisivät, asuisivat, liikkuisivat ja kuluttaisivat kuin suomalaiset, ainakin viidennes maailman lajeista olisi vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Suomalaisten suuri luontojalanjälki johtuu muun muassa vauraille länsimaille tyypillisestä korkeasta kulutuksesta, paljon liha- ja maitotuotteita sisältävästä ruokavaliosta sekä ilmastopäästöjä aiheuttavista liikkumistavoista.

Suomalaisen keskimääräisestä luontojalanjäljestä 42 prosenttia syntyy syömisestä. Yli puolet syömisen luontohaitasta syntyy liha- ja maitotuotteista. Syömisen luontohaitasta 98 prosenttia kohdistuu Suomen ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta ja vain kaksi prosenttia Suomeen.

Liikenne aiheuttaa noin neljänneksen suomalaisten luontojalanjäljestä. Muun kulutuksen – kuten harrastamisen ja muun vapaa-ajan kulutuksen, terveydenhoidon sekä kotitaloustavaroiden – osuus luontojalanjäljestä on noin viidennes. Asumisen energia muodostaa keskimääräisestä luontojalanjäljestä 14 prosenttia.

Laskennassa on käytetty osin kansallisia arvoja ja osittain kansainvälisiä keskiarvoja. Myöskään kaikkia luontohaittaa aiheuttavia tekijöitä ei ole pystytty huomioimaan, sillä tietoa niiden vaikutuksista on vielä niukasti saatavilla. Selvityksen tuloksia tuleekin tarkastella suuntaa-antavina ja tulevaisuudessa tarkentuvina.

”On selvää, että laskentaa on edelleen kehitettävä. Selvitys kertoo kuitenkin jo, että kulutuksen luontojalanjälki ei ole kestävällä tasolla, ja että sen pienentämiseen löytyy monia keinoja. Tuloksia voidaan hyödyntää laajasti luonnon kannalta kestävien elämäntapojen tukemisessa Suomessa ja muualla maailmassa”, kertoo Sami El Geneidy.

Selvitys osoittaa myös, että kulutuksen luontojalanjälkeä on mahdollista pienentää merkittävästi arjen valinnoilla. Suurimmat myönteiset vaikutukset syntyvät lisäämällä kotimaisten kasviproteiinien ja kalan osuutta ruokavaliossa, energiansäästöllä, vähentämällä puun ja muiden polttoaineiden käyttöä, suosimalla kestäviä liikkumismuotoja sekä ostamalla käytettyä ja välttämällä turhia hankintoja.

Suomessa laskentamenetelmien huippuosaamista, tutkijat pohjustavat tietä kansainväliselle luontojalanjäljen mittarille

Suomessa on tehty kansainvälisesti merkittävää tutkimusta ja kehitystyötä ympäristö- ja luontovaikutusten mittaamisessa. Sitra on tukenut yhdessä kumppaneiden kanssa Jyväskylän yliopistoa luontojalanjäljen laskentamenetelmien kehittämisessä. Myös esimerkiksi LUT-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus kehittävät suomalaista osaamista.

“Monet suomalaiset kaupungit ja yritykset ovat laskeneet tai laskevat parhaillaan luontojalanjälkeään. Mitä useampi toimija tarttuu haasteeseen, sitä vauhdikkaammin menetelmät kehittyvät. Seuraavaksi tulisi panostaa luontojalanjäljen laskennan valtavirtaistamiseen, laskentapalvelujen kehittämiseen sekä yhteisen kansainvälisen mittarin luomiseen”, kertoo Sitran Kestävyysohjelman asiantuntija Lotta Toivonen.

Työ luontojalanjälkilaskennan valtavirtaistamiseksi on jo hyvässä vauhdissa. Sitran osin rahoittamassa hankkeessa Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat laskeneet S-ryhmän kaikkien toimintojen luontojalanjäljen. Sitra, teknologiayhtiö Nokia ja Jyväskylän yliopisto tekevät yhteistyötä luontojalanjälkilaskennan kansainväliseksi valtavirtaistamiseksi. Lisäksi Nordea ja Jyväskylän yliopisto ovat käynnistäneet yhteistyön, jossa kehitetään menetelmiä rahoitusalan luontojalanjäljen ja siihen liittyvien riskien arvioimiseen.

Tutustu selvitykseen: Suomalaisten luontojalanjälki.