uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Suomen EU-vaikuttaminen kaipaa selkeitä tavoitteita ja varhaisempaa ajoitusta

Suomen tulisi vahvistaa ennakkovaikuttamistaan Euroopan unionissa. Tämä vaatisi tavoitteiden asettamista hallituskauden EU-politiikkaan sekä Suomen EU-päätöksenteon tapojen ja ajoituksen uudistamista. Sitran suositukset perustuvat pitkään selvitystyöhön valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksenteon prosesseista.

Kirjoittajat

Ilari Lovio

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Anna Välimaa

Asiantuntija, Uudistuva päätöksenteko

Julkaistu

Virallisesti Suomessa painotetaan vahvaa ennakkovaikuttamista, mutta käytännön prosessi ei tue tätä. Suomen virallinen vaikuttaminen tapahtuu usein myöhään, esimerkiksi vasta kun EU:n valmistelemaa asetusta käsitellään. Tämän sijaan Suomen pitäisi vaikuttaa unionin strategioihin ja työohjelmien muodostamiseen.

Räikeä esimerkki ongelmasta toistuu syksyisin, kun eduskunta käsittelee Euroopan komission jo valmistunutta työohjelmaa, jossa seuraavan vuoden lainsäädäntöhankkeet on jo määritelty.

Jos reaktiivisuuden sijaan Suomi haluaa panostaa ennakkovaikuttamiseen, tulisi tehdä toimintasuunnitelma maamme kannalta tärkeimmistä poliittisista prioriteeteistä ja toimista, joilla niiden puolesta vaikutetaan jo EU:n agendan muotoutumisen aikana.

”Hallituksen olisi hyvä valita tavoitteet, joita se vie EU:ssa kautensa ajan eteenpäin. Erityisen tärkeä vaikuttamisen paikka on ennen eurovaaleja, kun komissiossa valmistellaan tulevan vaalikauden prioriteetteja,” korostaa Sitran yliasiamies ja Euroopan komission varapuheenjohtajana toiminut Jyrki Katainen.

Toinen tärkeä ennakkovaikuttamisen paikka on juuri komission vuosittainen työohjelma.

Yllä oleva näkemys perustuu Sitran pitkäjänteiseen kehittämistyöhön, erityisesti vuosi sitten julkaistuun selvitykseen Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa?

Selvitystyön perusteella päätöksenteon myöhäisen ajoituksen lisäksi haasteena on EU-osaamisen ohuus, pirstaloituminen ja henkilöityminen.

EU säätää jäsenmailleen yhä enemmän asetuksia suhteessa direktiiveihin. Toisin kuin direktiiveissä, asetuksista tulee sellaisenaan jäsenmaiden lainsäädäntöä.

”Suhtaudumme EU-asioihin edelleen ulkopolitiikkana, vaikka siinä on kyse myös Suomen sisäpolitiikasta, kun merkittävä osa lainsäädännöstä tulee unionista,” sanoo Sitran asiantuntija Anna Välimaa.

Seuraaviin eurovaaleihin on aikaa noin vuosi, joten ennakkovaikuttamisen aihe on erityisen ajankohtainen. Eurooppa-päivänä Sitran paneelikeskustelussa aiheesta keskusteli europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd. / S&D), kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.), Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sekä Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Tilaisuuden moderoi Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman johtaja Veera Heinonen.

Keskustelussa korostui tarve vuosittaiselle EU-selonteolle ja sille, että Suomen EU-asioiden käsittely tulisi aikatauluttaa EU:ssa tapahtuvan valmistelun kanssa.

”Suomen EU-asioiden käsittelyä on vaikeaa seurata. Sitralla oli hyvä esimerkki, että jos lainsäädäntöhankeella olisi aina sama tunnus etenemisen seuraaminen helpottuisi”, totesi europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.

Kannatusta sai myös EU-ennakkovaikuttamisen kirjaaminen suoraan hallitusohjelmaan. ”Muuten tämä on pelkkää puhetta,” totesi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Vuosittainen EU-selonteko tukisi Suomen aktiivista roolia

Yksi konkreettinen keino EU-politiikan suunnitelmallisuuden tukemiseksi olisi vuosittainen EU-selonteko. Jos valtioneuvosto täydentäisi hallitusohjelmaa antamalla EU-selonteon useammin kuin kerran hallituskaudessa, se lisäisi keskustelua EU-asioista ja mahdollistaisi näkemyksellisemmän EU-työskentelyn. Poliitikkojen ja virkakunnan sitouttamisen lisäksi tämä antaisi kansalaisille paremman näkymän Suomelle tärkeiden asioiden etenemisestä.

Läpinäkyvyyden lisääminen tukisi myös varhaista vaikuttamista

Erityisesti valtioneuvoston eli hallituksen kannanmuodostus EU:n esityksiin on suljettua, jopa niin, että kaikki kansanedustajatkaan eivät pysty sitä seuraamaan. Tämä johtuu siitä, että EU-asioita käsitellään virkakäytössä olevassa VAHVA-järjestelmässä, johon on rajattu pääsy.

Suomen oma lainsäädäntöprosessi on avoimempi, ja sitä voi seurata valtioneuvoston Hankeikkuna-sivustolla sekä eduskunnan sivuilta. Sitra ehdottaa, että myös Suomen EU-asioiden valmistelu avattaisiin Hankeikkunaan, sillä päätöksenteon sulkeutuneisuus jarruttaa suunnitelmallisen EU-vaikuttamisen kulttuurin syntymistä.

”Avoimuus lisäisi tietoa ja auttaisi kokonaisuuksien ja yksityiskohtien ymmärryksessä niin poliitikkoja kuin kansalaisiakin. Tämä tukisi vaikuttamista Suomelle tärkeissä asioissa. Kansalaisten usko ja luottamus Euroopan unioniin on tärkeää rakentaa yhä uudestaan”, summaa Välimaa.

Mistä on kyse?