uutiset
Arvioitu lukuaika 3 min

Suomen mediassa olisi tilaa eteenpäin katsovalle EU-uutisoinnille – Sitra selvitti miten Euroopan unionista kirjoitetaan ja keskustellaan

EU:n tulevaisuutta ei juurikaan käsitellä suomalaisessa EU-uutisoinnissa. Eteenpäin katsova keskustelu edistäisi Suomen ennakkovaikuttamista sekä unionin pitkäjänteisempää kehittämistä. Huomion mediassa varastavat yksittäiset aloitteet.   

Julkaistu

Suomalaismedian uutisointi Euroopan unionista keskittyy direktiiveihin ja asetuksiin sekä niiden toimeenpanon vaikutuksiin. Päähuomio on kustannuksissa ja käytännön toimenpiteissä, eikä päätösten laajemmissa taustoissa tai tavoitteissa. Edelleen elää vahvasti mielikuva siitä, että EU tarkoittaa vain päätöksiä, joihin suomalaisten tulee sopeutua. Pääkirjoituksissa EU:ta käsitellään muuta uutismediaa monipuolisemmin. Niissä unionia tarkastellaan kokonaisuutena ja aloitteita taustoitetaan.  
 
Tiedot ilmenevät Sitran Meedius Internationalilla teettämästä analyysistä, jossa tarkasteltavana oli se, miten Euroopan unionista keskustellaan ja uutisoidaan suomalaisessa mediassa. Sitra järjestää EU:n tulevaisuuden johtamiskoulutusta suomalaisille vaikuttajille ja päättäjille. Analyysin tuloksia käytetään koulutuksen taustamateriaalina.  
 
Tarkastelujakso oli tammikuusta syyskuuhun 2023. Lähdeaineisto koostui Suomen päämedioista, maakuntien päälehdistä, valikoiduista talouslehdistä sekä poliittisista erikoisjulkaisuista. Lisäksi analyysissä tarkasteltiin EU-keskustelua viestipalvelu X:ssä.  

Pullopantit ja silakat vievät huomion

Aineiston perusteella EU-päätöksenteon tavoitteita ei taustoiteta eikä laajaa keskustelua EU:n tulevaisuuden suunnista käydä suomalaisessa uutismediassa.  

Kesäkuussa koittavat europarlamenttivaalit ja sen jälkeen valitaan uudet komissaarit. 
 
Sitran johtava asiantuntija Riikka Marjamäki toteaa, että Suomessa olisi tärkeää keskustella siitä, mihin suuntaan unionia halutaan kehittää. Tilaa eteenpäin katsovalle EU-journalismille olisi.  
 
“Elämme jännitteisessä maailmantilanteessa, jossa EU:lta vaaditaan kykyä vastata muuttuvan maailman haasteisiin. Myllerryksen keskellä on tärkeää pystyä katsomaan kauas. Tarvitsemme ennakoivaa otetta EU-asioihin, jotta voimme olla mukana vaikuttamassa unionin tulevaisuuteen”, sanoo Marjamäki. 
 
Tällä hetkellä uutisointi keskittyy pääsääntöisesti yksittäisiin aloitteisiin. Näkökulma on usein kielteinen eikä pieniä ja isoja asioita erotella. Esimerkiksi silakan kalastuksen rajoittaminen ja EU:n kaavailevat muutokset pullopanttijärjestelmään ovat näkyneet otsikoissa. 
 
Meediuksen analyysin mukaan pääkirjoitustoimittajat katsovat unionia kokonaisvaltaisempien linssien läpi. Tutkimuksessa mukana olleiden medioiden pääkirjoituksissa EU-aiheet keskittyivät useimmin analysoimaan Ukrainan tilannetta, EU:n ulkosuhteita sekä ilmasto- ja ympäristöasioita. 

EU-politiikan iso kuva hämärtyy

Euroopan unioni elää historiallista murrosvaihetta. Suurvaltakilpailun kiristyminen ja turvallisuusympäristön muutos ovat puhututtaneet viime vuosina. Demokratia ja oikeusvaltio ovat uhattuna myös EU:n sisällä. 
 
Sitran vanhempi neuvonantaja, Eurooppa-tutkija Timo Miettinen toteaa, että EU-uutisoinnissa olisi tilaa aiempaa laajemmille näkemyksille.  
 
“EU:ssa on menossa suuria muutoksia, jotka liittyvät esimerkiksi valtiontukiin ja yhteisiin investointeihin. Samaan aikaan yhteinen päätöksenteko takkuaa monella alalla. Silti EU-uutisointia hallitsevat pääsääntöisesti yksittäiset näkökulmat, jotka osuvat suomalaisen kuluttajan arkeen.”  
 
Meediuksen analyysin mukaan äänessä EU-asioiden uutisoinnissa ovat useimmiten suomalaiset ministerit ja kansanedustajat. EU-parlamentaarikkojen näkyvyys mediassa on melko vaatimatonta. 
 
Tutustu Meediuksen analyysiin täältä: Euroopan unioni suomalaisessa mediassa
 

Mistä on kyse?